TYÖKALUPAKKI perheille
Kuinka vähentää digikäytön haasteita perheessä?
Työkalupakki perheille tarjoaa materiaaleja, vinkkejä ja tietoa lasten ja nuorten digipelaamiseen, someen, ruutuaikaan ja kännyköiden käyttöön liittyvissä asioissa. Digipelaaminen ja puhelimenkäyttö ovat merkittävä osa niin lasten kuin aikuisten arkea. Pelien ja somen välityksellä pidetään yhteyttä kavereihin ja läheisiin ja etenkin nuoret viettävät usein ison osan päivästä netissä. Digilaitteilla vietetyn ajan seuraaminen ja rajaaminen voi tuntua vaikealta, ja riidat digilaitteiden käyttöön liittyen ovat yleisiä perheissä. Tämän työkalupakin tavoitteena on toimia vanhemmuuden tukena, helpottaa yhteisten pelisääntöjen luomista ja tukea perheiden tasapainoista arkea digilaitteiden parissa.
Työkalupakki on tarkoitettu kaikille, jotka ovat osallisia alaikäisten lasten digiarjessa riippumatta siitä oletko vanhempi, bonusvanhempi, isovanhempi tai muu tärkeä aikuinen. Lasten digilaitteiden käyttöä onkin hyvä pohtia useamman aikuisen voimin, sillä muiden vanhempien ja aikuisten tarjoama tuki auttaa sekä sinua että lasta! Digilaitteiden aiheuttamien haittojen ehkäisyn ja vähentämisen näkökulmasta kaikkein tärkeintä onkin vuorovaikutus ja asioista puhuminen.
Olemme huomanneet, että meiltä kysytään todella usein suosituksia lasten ja nuorten ruutuajasta. Kuinka paljon 11-vuotias voi pelata? Miten saan teini-ikäisen tekemään muutakin kuin viettämään aikaa katse ruudussa? Suomessa noudatetaan WHO:n ruutuaikasuosituksia, joten aloitetaan tarkastelemalla niitä:
-
-
-
- 0-2-vuotiaille ei mielellään yhtään ruutuaikaa (videopuhelu mummin kanssa on ihan ok!)
- 2-4-vuotiaille maksimissaan tunti ruutuaikaa päivässä yhdessä aikuisen kanssa.
- Vanhempien lasten kohdalla on tärkeää huolehtia tasapainoisesta arjesta ja siitä, ettei laitteilla vietetty aika ole pois muista kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeistä asioista.
Lue lisää: WHO:n ruutuaikasuositukset (sivu aukeaa uuteen ikkunaan).
-
-
Kansallisia suosituksia lasten ja nuorten vapaa-ajan digilaitteiden käytölle ollaan parhaillaan laatimassa ja ne tullaan julkaisemaan vuosien 2025-2027 aikana. Aivoliitto on julkaissut yhdessä Lastensuojelun keskusliiton ja Folkhälsanin ym. kanssa suositukset älypuhelinten käytölle (sivu aukeaa uuteen ikkunaan).
VANHEMMILLE
Vanhemmuus on antoisaa mutta pikkulapsiaika, teinin tukeminen ja kaikki aika siltä väliltä saattaa kuormittaa kohtuuttomasti. Muun muassa me Pelituen ammattilaiset tarjoamme sinulle tukea ja neuvoja perheen digiarjen haasteisiin. Löydät lisää tietoa tukipalveluista kohdasta ”Apua ja tukea”.
TYÖKALUPAKIN SISÄLTÖ
Siirry suoraan haluamaasi sisältöön klikkaamalla alla olevia teemoja:
MATERIAALIT
Oletko vanhempana ihan loppu?
Toisinaan saattaa tuntua siltä, että arki täyttyy pelkästään ruutuajasta, pelaamisesta ja toimimattomista pelisäännöistä riitelystä. Oheisella videolla HUS:in perheterapeutti Juha Roisko kertoo, miten perheen tunneilmapiiri vaikuttaa perheen hyvinvointiin ja miten siihen voi vaikuttaa. Haasteellisessa tilanteessa, koko perhe tarvitsee tukea. Video on osa Psyykkisesti oireilevan lapsen vanhemman omahoito-ohjelmaa. Omahoito-ohjelma löytyy osoitteesta Mielenterveystalo.fi (sivu aukeaa uuteen ikkunaan).
- Perheen tunneilmapiirin parantaminen –video
- Förbättring av familjens känslomässiga klimat (på svenska)
Viikon suunnittelu lapsen kanssa
Viikko-ohjelma auttaa lasta (ja vanhempaa) muistamaan ja valmistautumaan tuleviin tapahtumiin ja toimintaan. Video näyttää, miten voit suunnitella viikkoa yhdessä lapsen kanssa. Jos keskustelun aloittaminen tuntuu hankalalta, voit katsoa vinkkejä ”Vastavuoroisen keskustelun harjoittelu” -videosta. Video on osa kaikille avointa nepsypiirteisten lasten omahoito-ohjelmaa, joka löytyy Mielenterveystalo.fi -sivustolta. Tutustu myös muihin sivuston videoihin.
- Viikon suunnittelu lapsen kanssa/Veckoplanering med barnet / -video
- Vastavuoroisen keskustelun harjoittelu lapsen kanssa/Öva ömsesidig diskussion med barnet -video
Anna lapsen opettaa sinulle pelaamisesta
Aika moni vanhempi ajattelee videopelaamisen olevan turhaa ja että lapsen tulisi tehdä jotain missä käyttää omaa mielikuvitusta. Melkein kaikki lapset pitävät pelaamisesta ja siksi on tärkeää antaa lapsen kertoa mitä pelissä tapahtui ja olla osana lapsen peliharrastusta. Kuuntele toisten vanhempien ajatuksia omasta pelaamisestaan ja ota osaa tutkijan ajatuksista, miten digipelaaminen voi vahvistaa perheen yhteenkuuluvuuden tunnetta, kun lapsi saa opettaa vanhempaansa. Uskallatko sinä antaa lapsen opettaa sinua?
- Great Big Story: Why parents should play video games with theis kids -video (tekstitys: suomi, ruotsi)
Toimintapolku vanhemmille: Peliajan päättäminen sujuvasti
Teimme sinulle toimintaohjeet lapsen peliajan päättämiseksi sujuvammin. Seuraa polkua vasemmalta oikealle ja ota matkan varrelta käyttöön soveltuvat työkalut ja vinkit. Muistathan antaa lapsen kertoa pelikokemuksestaan peliajan päätteeksi ja kehua lasta pienistä onnistumisista, kun peliajan päättäminen sujuu sovitulla tavalla.
- Tulosta ”Peliajan päättäminen sujuvasti” – vanhempien toimintapolku.
- Printa ut ”Smidigare avslutning på speltiden” -handlingskartan till föräldrar (på svenska).
Kohderyhmä: Perheet, joissa on 7-14-vuotiaita lapsia.
Miniopas perheille
Kuinka paljon lapsi voi pelata tai käyttää puhelinta? Mistä tietää, mikä sisältö on lapselle sopivaa? Tästä oppaasta saat tietoa ajankohtaisista suosituksista ja käsitteistä sekä vinkkejä ja tukea tasapainoisen digiarjen tueksi.
Kohderyhmä: Perheet, joissa on 6-16-vuotiaita lapsia
Opas perheille: Kun digipelaaminen aiheuttaa haasteita
Tämä opas on tarkoitettu tueksi, kun lapsen tai nuoren digipelaaminen aiheuttaa huolta tai haasteita perheessäsi. Oppaassa on tietoa digipelaamisesta ilmiönä, pelaamisen ja perheesi tilanteen kartoittamisesta sekä työkaluista, joita voi käyttää digipelaamisesta keskustelemisen ja muutostyöskentelyn tukena.
- Kun digipelaaminen aiheuttaa haasteita -opas
- Väcker digitalt spelande oro? (på svenska)
Kohderyhmä: Perheet, joissa on 6-16-vuotiaita lapsia
Viikkosuunnitelma
Moni lapsi (ja aikuinen) hyötyy kirjallisista säännöistä ja aikatauluista, varsinkin kun puhutaan digi- ja pelisäännöistä. Tämä malli mukailee koulujen lukujärjestystä ja on siten lapselle helposti ymmärrettävä. Voit värikoodata aikataulut ja toiminnat lapsen iän, harrastusten ja perheen aikataulujen mukaan. Muistathan keskustella lapsen kanssa, kun teette perheelle viikkosuunnitelmaa: näin asia pysyy helpommin muistissa. Lataa malli ja tyhjä pohja alta.
- Viikkosuunnitelman malli ja tyhjä pohja (suomeksi)
- Modell på veckoschema och tomt botten (på svenska)
Kohderyhmä: Perheet, joissa on 7-12-vuotiaita lapsia.
Puuhapassi lapsille, joilla on neurokirjon piirteitä
Puuhapassi tukee neurokirjon perheitä, kun digipelaaminen ja median käyttö aiheuttaa haasteita. Puuhapassi auttaa lasta löytämään myös ”ruutuvapaata” tekemistä. Passi toimii kuten peli, jossa lapsi kerää symboleja ja tehtäviä päästäkseen etenemään seuraavalle tasolle. Tulosta Puuhapassi ja löydä kivaa tekemistä ja keskusteltavaa yhdessä lapsen kanssa. Suomenkielisen materiaalin on tuottanut Pelaa fiksusti -hanke ja ruotsinkielisen materiaalin Välmående barn och familjer i en digitaliserad vardag -hanke.
- Puuhapassi (suomeksi)
- Aktivitetspass för barn (på svenska)
- Instruktioner till föräldrar (printa ut)
Kohderyhmä: Perheet, joissa on 7-12-vuotiaita lapsia.
Vanhempien valvontavälineet
Kaikissa pelikonsoleissa, älypuhelimissa ja tietokoneissa on tarjolla ”lapsilukkoja”, joilla voit rajoittaa lapsen peli- ja verkko-ostoksia, sovellusten ja pelien lataamista ja ajankäyttöä ruudun äärellä. Lapsilukot ja vanhempien valvontavälineet lisäävät turvallisuutta verkossa. Huomaathan kuitenkin, että nuoret tarvitsevat enemmän vapauksia kuin pienet lapset ja keskustelu ja luottamuksen rakentaminen on kontrollia tärkeämpää.
- Lue lisää ikärajoista – KAVI
- Vanhempien valvontavälineet – PEGI
- Verktyg för föräldrakontrol – PEGI (på svenska)
Kohderyhmä: 4-18-vuotiaiden vanhemmat.
Kuva: PEGI
NEUROKIRJON PERHEET
Pelaa fiksusti -hanke
Pelaa fiksusti -hanke on tuottanut tukimateriaaleja neurokirjon lapsille ja perheille tilanteisiin, joissa digipelaaminen tuottaa haasteita. Lue lisää ja ota käyttöön vanhemmille suunniteltuja työkaluja ja toimintamalleja pelihaittojen vähentämiseksi. Sivuilta löytyy myös ammattilaisille suunnattua tietoa neurokirjosta, pelihaitoista sekä pelihaittojen kartoituksen tukimateriaali.
- Puuhapassi lasten aktivoimiseen
- Lue lisää: Pelaa Fiksusti-hankkeen toiminta neurokirjon perheiden parissa
Kohderyhmä: Neurokirjon perheet, joissa on alakoululaisia lapsia
Enjaksa.fi
Enjaksa.fi sivustolta löydät perheasiantuntijan chatin, joka tarjoaa tukea vanhempien jaksamiseen. Chat on avoinna maanantaisin klo 17-19 ja torstaisin klo 15-17. Lisäksi löydät sivuilta videoita, jotka tarjoavat tietoa ja tukea mm. neurokirjon, vanhemmuuden, parisuhteen ja hyvinvoinnin haasteisiin ja kysymyksiin.
- Perheasiantuntijan chat
- Tukea vanhemmuuteen, huoliin ja ahdistukseen: enjaksa.fi
- Video neurokirjon haasteiden tueksi: Nepsy – En jaksa
Kohderyhmä: Lapsiperheet
Neurobase
Neurobase on neurokirjon nuorille ja nuorille aikuisille suunnattu sivusto, jonka tavoitteena on tukea digipelaamisen ja somen käytön hallintaa sekä lisätä tietoa peli- ja nettihaitoista. Neurobasessa voi perehtyä vinkkipankin vinkkeihin, lukea vertaistarinoita, kuunnella ADHD-podia sekä tutustua usein kysyttyihin kysymyksiin, joihin erilaisia näkökulmia tarjoavat mm. vertaiset ja somesta tuttu Lääkäri Atte.
TULOSSA: Neurobaseen tullaan julkaisemaan perheosio, josta perheet löytävät tietoa palveluista ja vertaistuesta, tukea perheen vuorovaikutuksen vahvistamiseen sekä harjoituksia neurokirjolla olevan lapsen digikäytön tukemiseen.
- Siirry sivustolle: Neurobase.fi
- På svenska: Neurobase.fi/sv
Kohderyhmä: nuoret ja nuoret aikuiset
Sivuston ovat luoneet yhteistyössä Pelituki, ADHD-liitto ja Autismiliitto. Mukana sivuston ideoinnissa on ollut ADHD-liiton verkkovertaisia. Vuodesta 2025 alkaen sisältöä ovat olleet kehittämässä myös Aivoliitto ja Suomen Tourette ja OCD -yhdistys.
Mielenterveystalon omahoito-ohjelma
Omahoito-ohjelma sopii sinulle, joka haluat saada tietoa neuropsykiatrisista piirteistä ja löytää myönteisiä keinoja ja työkaluja tukea lastasi haastavissa tilanteissa esimerkiksi silloin, kun pelaaminen tai mediasisältö aiheuttaa jumeja tai tunteiden hallinnan haasteita. Sivusto tarjoaa tietoa, videoita, ohjattuja harjoituksia sekä mahdollisuuden kartoittaa oireita. Ohjelman myötä opit huomaamaan vahvuuksiasi vanhempana ja antamaan myönteistä palautetta lapselle. Lue lisää omahoito-ohjelmasta: mielenterveystalo.fi (sivu aukeaa uuteen ikkunaan).
- Nepsypiirteisten lasten omahoito-ohjelma
- Lasten haastavan käytöksen omahoito-ohjelma
- Lapsiperheiden omahoito-ohjelmat
Kohderyhmä: Vanhemmat sekä lapset ja nuoret, joilla on neurokirjon piirteitä.
Kuva: Mielenterveystalo.fi:n materiaalipankki
BLOGITEKSTIT
Vanhemman digistressi ja ruutuaikasuositukset -blogi
Pienten lasten vanhempana arki saattaa tuntua raskaalta, sillä lapsen hyvinvointia tulee seurata tarkoin. Onko syöty, nukuttu ja leikitty tarpeeksi? Ruutuaika herättää keskustelua ja toisinaan myös eriäviä mielipiteitä, riippuen siitä kenen kanssa keskustelee. WHO on määritellyt, ettei alle kaksivuotiaalla tulisi olla ruutuaikaa lainkaan. Miten ihmeessä suoriudun puheluista ja netin kautta hoidettavista asioista lapsen kanssa? Kirjoitimme aiheesta blogin tukeaksemme juuri sinua pienten lasten vanhempana.
Kohderyhmä: Perheet, joissa on pieniä lapsia
Hyvä, paha digipeli – voiko lapsen rikkoa pelisäännöillä?
Moni lapsi ja nuori pelaa digipelejä päivittäin tai usein ja pelaaminen kuuluu osaksi nuorten arkea. Liian tiukat pelisäännöt voivat lisätä pelaamiseen liittyviä ongelmia, sen sijaan että tukisivat lapsen tai nuoren toimintaa. Ota lapsi tai nuori mukaan pelisääntökeskusteluun, sillä se on hyvä keino parantaa lapsen ja vanhemman välistä luottamusta ja suhdetta.
Hyvä, paha digipeli, voiko lapsen rikkoa pelisäännöillä?” -blogi tarjoaa sinulle näkökulmia ja vinkkejä pelaamisen hallintaan lapsiperheessä varsinkin teinin kanssa.
- Lue lisää blogista: ”Hyvä paha digipeli – voiko lapsen rikkoa pelisäännöillä?”
- Älskade, hatade dataspel, – kan spelregler vara för stränga? (på svenska)
Kohderyhmä: Perheet, joissa on 7-18-vuotiaita lapsia.
Ärräpäitä ja rikottuja laitteita – mikä saa meidät suuttumaan pelatessa?
Monissa perheissä koetaan haastavia tilanteita, kun digipelaaminen tai pelaamisen lopettaminen saavat tunteet kuohahtamaan. Digipeleille suuttuminen on ilmiönä samanlainen kuin missä tahansa kilpailussa, joukkuelajissa tai lautapelissä suuttuminen. Osalla ihmisistä tunteet kuumenevat helposti tämänkaltaisissa tilanteissa, eikä siinä ole mitään epänormaalia tai moitittavaa, olipa kyse lapsesta tai aikuisesta. Sen sijaan siihen, miten tunnetta ilmaisee (esim. tilanteesta poistuminen vs. puhelimen heittäminen seinään), on tärkeää kiinnittää huomiota pienestä pitäen.
- Lue lisää blogista ”Ärräpäitä ja rikottuja laitteia – mikä saa meidät suuttumaan pelatessa”.
Kohderyhmä: Perheet, joissa on 7-18-vuotiaita lapsia.
VERTAISTUKI
Peli- ja someneuvola vanhemmille
Suurin osa lapsista ja nuorista viettää aikaa sosiaalisessa mediassa ja pelaa digipelejä puhelimella, konsolilla tai tietokoneella. Pelit ja some mietityttävät monia vanhempia ja voivat aiheuttaa haasteita perheessä. On tärkeää, että vanhemmat voivat jutella pelaamisen ja somen kysymyksistä muiden aikuisten kanssa.
Peli- ja someneuvola vanhemmille -tilaisuuksia järjestetään kerran kuussa etätoteutuksena vaihtuvilla teemoilla. Peli- ja someneuvolat tarjoavat tietoa, keskusteluja ja vastauksia vanhempien kysymyksiin pelaamisesta ja somesta. Tilaisuuksiin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon.
Kohderyhmä: 6-18-vuotiaiden lasten vanhemmat
Perhekoulu POP
Perhekoulu POP on vanhemmille suunnattu ohjelma, joka auttaa vanhempia kohtaamaan ja ymmärtämään haastavasti käyttäytyvää lasta. Ruutuaika, digipelit ja muut medialaitteet ja -sisällöt saattavat aiheuttaa kuormitusta koko perheessä, joten Perhekoulu POP toteuttaa niin vanhemmille ja lapsille kuin pelkästään vanhemmille suunnattuja ryhmiä, jotka tarjoavat tukea haastavien tilanteiden kohtaamiseen, keinoja positiivisen palautteen antamiseen ja vertaistukea muilta samassa tilanteissa olevilta perheiltä.
Katso myös Ihmeelliset vuodet -perhekurssi 3-12-vuotiaiden lasten vanhemmille!
- Perhekoulu POP (suomenkielinen toiminta)
- Familjeskolan POP (svenskspråkig verksamhet)
- De otroliga åren-föräldrakursen (på svenska)
Kohderyhmä: Vanhemmat, 2-12-vuotiaat lapset
Äiti- ja isäryhmät
On tärkeää, että aikuisilla on mahdollisuus jutella kasvatukseen ja vanhemmuuteen liittyvistä asioista muiden samassa elämäntilanteessa olevien aikuisten kanssa. Muiden kokemukset ja toimintatavat esim. pelisääntöjen suhteen voivat auttaa ja tarjota hyviä vinkkejä ja vertaistukea samojen asioiden kanssa painiskeleville vanhemmille. Ota selvää oman alueesi vanhemmille suunnatuista ryhmistä. Muun muassa järjestöt tarjoavat erilaisia äiti- ja isäryhmiä tai perhekahviloita, joissa vanhemmat pääsevät jakamaan ajatuksia keskenään.
- Yhdistystoiminta – ADHD-liitto
- Toiminta lapsiperheille – MLL
- Seurakuntien ja yhdistysten toiminta
- För föräldrar – Barnavårdsföreningen
- Våra lokalföreningar – Folkhälsan
Kohderyhmä: Vanhemmat ja lapselle tärkeät aikuiset
Yle Areena: Melkein kaikki perheestä -podcast
Toimittaja Julia Thurénin vetämässä Yle Areenan podcastissa vanhemmat puhuvat aiheista, joita monet miettivät, mutta joista harvemmin kehdataan puhua ääneen. Podcastin vierasjoukko jakaa oivalluksia, vertaistukea, tunnustuksia ja samaistuttavia tilanteita, joita elämään lasten kanssa kuuluu.
Kuuntele podcastia Yle Areenasta, mm.:
APUA JA TUKEA
Lue lisää:
- Pelitukipuhelin
- Pelituki stödtelefon (på svenska)
Pelitukipuhelin
Pelitukipuhelin tarjoaa tukea perheille lasten, nuorten ja aikuisten pelaamiseen ja sosiaaliseen mediaan liittyvissä huolissa ja ongelmatilanteissa. Pelituen asiantuntija auttaa sinua pohtimaan keinoja, joilla digikäytön haasteita voidaan lähteä ratkomaan perheessäsi. Voit ottaa yhteyttä nimettömästi suomeksi tai ruotsiksi.
Pelitukipuhelin toimii takaisinsoittoperiaatteella.
- Jätä soittopyyntö WhatsAppilla tai ääniviestinä vastaajaan nro: + 358 41 731 71.
- Kerro, mihin aikaan toivoisit meidän soittavan sinulle sopiaksemme keskustelulle sopivan ajankohdan. Takaisinsoitot tehdään aikavälillä 9-17.
- Otamme sinuun yhteyttä viestissä käyttämälläsi kielellä (suomi/ruotsi).
Muita auttavia tahoja ja palveluita
- Nuortennetti
- MLL vanhempainpuhelin ja chat
- Peluurin palvelut raha- ja digipelaamiseen
- Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry
- MIELI Kriisipuhelin tukee vaikeissa elämäntilanteissa suomeksi nro 09 2525 0111 ja ruotsiksi nro. 09 2525 0112
Voit ottaa yhteyttä myös oman alueesi palveluihin:
- Perheneuvola
- Seurakunnan perheneuvonta
- Oppilas- ja opiskelijahuolto (koulukuraattori, -psykologi ja terveydenhoitaja)
- Hyvinvointialueen perhetyö ja psykososiaaliset palvelut
- Sähköinen perhekeskus (Omaperhe)
HALUATKO SYVENTYÄ TUTKIMUKSIIN?
Vaikka digipelaaminen voi tuntua uudelta ilmiöltä, sitä on tutkittu jo 70-luvulta lähtien. Olemme koonneet kokoelman tutkimuksia, joiden avulla voit halutessasi perehtyä pelaamisen ja sosiaalisen median teemoihin syvemmin.
OLETKO VANHEMPI JA AMMATTILAINEN?
Pelituki tarjoaa neuvontaa, konsultointia ja materiaaleja ammattilaisille suomeksi ja ruotsiksi.
Löydät yhteystietomme TÄÄLTÄ.
Se våra kontaktuppgifterna HÄR.
Toivottavasti Työkalupakki perheille tarjosi sinulle vinkkejä, keinoja ja tietoa tasapainoisemman arjen tueksi!
Bekanta dig med Verktygsbacken till familjer på svenska.