Melkein kaikki lapset ja nuoret pelaavat digipelejä, osa hyvin aktiivisesti ja osa silloin tällöin. Pelaaminen puhututtaa vanhempia ja sopivista ruutuajoista ja pelisäännöstä keskustellaan mediassa, vanhempainilloissa ja ammattilasten kanssa. Miten paljon lapsi voi pelata päivässä? Mitä jos lapsi suuttuu joka kerta, kun peliaika päättyy? Huoli oman lapsen tai nuoren hyvinvoinnista saattaa olla iso, varsinkin mikäli pelaaminen tuntuu itsestä vieraalta eikä siinä tunnu olevan mitään tolkkua. Vanhemmasta saattaa myös tuntua, että pelaaminen vie liikaa aikaa muulta tärkeämmältä kehittävältä tekemiseltä.
Vanhemmat kaipaavat usein neuvoja, ohjeita sekä suuntaviivoja, joita seurata. Mikä toimii, kun hermot eivät tahdo kestää ja vanhemman rooli on jatkuvasti muistutella, painostaa ja lopuksi kerätä kiukkupussi pelin ääreltä muihin tekemisiin. Miksi pelisäännöt ja digipelaaminen aiheuttaa sydämentykytystä, ärsyyntymistä ja huolta?
Pelisäännöt tukena vai rajoittamisen keinona
Pelisääntöjä kaivataan lapsen ja nuoren pelaamisen hallitsemiseksi ja hyvinvoinnin tukemiseksi, jotta lapsen ja perheen arki toimisi perheen toivomalla tavalla. Voimakas pelaamisen rajoittaminen saattaa kuitenkin tutkija Niko Männikön mukaan vaikuttaa peliongelman kehittymiseen. Hyvää tarkoittavat vanhemmat saattavat toimia tiedostamattomasti itseään vastaan. Tiukat pelisäännöt ja pelaamiseen liittyvät moraalisaarnat voivat aiheuttaa nuorelle tunteen, etteivät aikuiset ymmärrä häntä. Koulun, opiskelun, harrastusten ja perheen kautta tulee sääntöjä, rajoja, vastuita, arvostelua sekä aikatauluja. Tämä saattaa lisätä nuoren tunnetta siitä, ettei hänellä ole mahdollisuutta vaikuttaa omaan elämäänsä. Paitsi peleissä, niissä nuori saa valita itse – kukaan aikuinen ei määrää.
Mikäli pelit ovat ainoa paikka, missä nuori kokee olevansa vapaa tekemään omia valintoja, saa onnistumisen tunteita ja kokee tulevansa nähdyksi, saattaa se lisätä peliongelmia kuten riitoja ja syventää ongelmallista pelaamista, eli pelaamisen käytettävää aikaa ja uppoutumista. Ovi pysyy kiinni, keskustelu takkuaa ja ilmassa on riitaa ja epätoivoa.
”Mitä mä teen, mä en jaksa enää tätä pelaamista”
Pelisääntöjen kiristäminen tai niiden entistä tarkempi valvominen ei tässä tilanteessa tue nuorta, vaan syventää entisestään perheessä olevaa kuilua. Pelisäännöstä on tullut raippa tuen ja turvan sijaan. Jotta nuorta voidaan pelisääntöjen keinoin tukea, tulee aikuisten olla valmiita keskustelemaan muun muassa pelaamisen merkityksestä, pelin sisällöstä, nuorelle tärkeistä pelikavereista ja siitä, miten pelin voi lopettaa ja voiko sen lopettaa kesken.
Pelaamisesta keskusteleminen on tärkeä keino vähentää pelihaittoja ja riitoja sekä tapa kuulla nuoren ajatuksia ja toiveita ja olla läsnä. Tätä kautta on myös mahdollista tehdä toimivammat pelisäännöt. Sääntöjä ja toimintamalleja tarvitaan, ja siihen tarvitaan molemmat osapuolet, käskyttämällä ei kukko laula. Ei varsinkaan, mikäli kyseessä on teini.
TOIMIVAT PELISÄÄNNÖT
Pelisääntö toimii, kun arkeen jää aikaa tavata ystäviä ja perhettä, opiskella, syödä yhdessä, hoitaa velvollisuuksia, nukkua tarpeeksi ja liikkua oman mielenkiinnon mukaan. Se, paljonko aikaa pelaamisen ulkopuoliselle tekemiselle tulisi olla, on yksilöllistä. Tärkeää on kuitenkin se, että perheessä on kirjoitetut tai kirjoittamattomat säännöt ruoka-ajoista, nukkumaan menosta, läksyistä ja nuoren vastuista kotona. Pelisääntö on paljon muutakin kuin kellonaika, vaikka osalle se nimenomaan on kello ja minuutit. Pelisääntö tarkoittaa myös molemminpuolista kunnioitusta ja keskusteluyhteyttä. ”Tiedän, että sinulla on matsi kesken, ruoka on 25 minuutin kuluttua, ethän aloita uutta matsia, kun tämä loppuu.”, ”Isä, milloin ollaan lähdössä mökille, ennätänkö pelata vielä kavereiden kanssa hetken?”.
Osassa perheitä ei ole pelisääntöjä. Tämä saattaa ihmetyttää toisia vanhempia pelaamisesta puhuttaessa. Usein niistä luovutaan, kun lapsi varttuu ja digipelaamisen rinnalle tulee jotain muuta. Perheessä ei välttämättä ole pelisääntöjä, mikäli pelaaminen on maltillista eikä vaikuta arjen toimivuuteen tai pelataan paljonkin, mutta koulu, lepo, ja sosiaaliset suhteet toimivat hyvin. Mikäli lapsi tai nuori saa pelata rajattomasti, saattaa tasapaino kuitenkin järkkyä ja pelaaminen viedä liian suuren osan arjesta. Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sen tärkeämpää on, että perheessä on yhteiset pelisäännöt. Lapsen ja nuoren itsesäätelytaito on vasta kehittymässä ja pelisääntö saattaa unohtua, mikäli siitä ei muistuteta tai harjoitella.
Riidat poikki ja pakettiin
Pelaamisesta riitely vie voimia ja heikentää vanhemman ja lapsen välistä suhdetta. Mikäli digipelaamisesta tulee jatkuvaa riitaa eivätkä pelisäännöt auta, on aika pohtia muita keinoja. Koko perhe saattaa tarvita apua. On tärkeää selvittää, mikä pelaamisessa on lapselle tai nuorelle niin tärkeää, että siitä pidetään kiinni kynsin hampain. Onko kyse peliongelmasta vai jostain aivan muusta. Pelaaminen saattaa esimerkiksi antaa nuorelle hyväksytyksi tulemisen tunteen, joka on hetkellisesti kadonnut riitojen keskellä kotona. Moni tapaa kavereita peleissä ja varsinkin teini-iässä kaverit saattavat olla vanhempia vetovoimaisempaa seuraa.
Anna lapselle aikaa ja hyväksyntääsi, juuri sellaisenaan kun hän on. Muista myös pitää huolta itsestäsi, sillä hyvinvoiva vanhempi jaksaa paremmin olla kiinnostunut lastensa asioista, myös digipelaamisesta. Keskustele digipelaamisesta muiden vanhempien kanssa, mikäli pelaaminen aiheuttaa huolta ja ärsytystä. Vanhemmuus on vaikea laji ja vertaistuki ja vinkit ovat tarpeen, oli kyse lapsen digipelaamisesta tai liian aktiivisesta jalkapalloharrastuksesta, shakin peluusta tai uusien trendien seuraamisesta.
Annathan lapselle tai nuorelle positiivista palautetta, kun pelisäännöt tai osa niistä toimivat. Positiivinen palaute kantaa pidemmälle kuin jatkuva muistuttelu ja riitely. Usein lapsi haluaa, että kuuntelisit ja olisit läsnä, vaikka sängyn laidalla katsomassa, kun hän pelaa. Jo se saattaa parantaa suhdetta ja parantaa pelisääntöjen toimivuutta. Pyri toimimaan samalla tavalla, kuin jos olisit läsnä tanssiharrastuksessa, kuvataiteessa tai jääkiekossa. Ihaillen ja kannustaen.
Vinkkejä pelisääntökeskusteluun
- Selvitä miten peli toimii, kauanko peli keskimäärin kestää ja kenen / keiden kanssa lapsi tai nuori pelaa (yksinpeli, monipeli). Mikäli pelissä on useita pelaajia, vaikuttaa pelin keskeyttäminen vanhempien käskystä kaikkien pelikokemukseen.
- Voiko pelin lopettaa kesken ja missä kohden siinä tapauksessa? Selvitä mitä tapahtuu, mikäli peli lopetetaan kesken pelin peliajan loppuessa.
- Keskustelkaa siitä, mitä digipelejä on ok pelata. Lue lisää Ikärajoista ja ikärajajoustosta
- Keskustelkaa pelaamisesta ja peliajankohdista. Saako pelata koulun jälkeen vai pitääkö ensin tehdä läksyt? Milloin pelaaminen pitää lopettaa illalla, missä ja milloin ei saa pelata? Toimisivatko pelivapaat päivät ja päivät, jolloin saa pelata yllin kyllin?
- Saako pelissä ostaa sisältöä? Paljonko rahaa voi käyttää?
- Kauanko on ok pelata tauotta? Mikäli pelaa pitkään, saattaa verensokeri laskea ja tulee helpommin riitaa pelissä ja pelin ulkopuolella. Välipalakutsu toimii hyvin keskustelun avauksena.
- Perheen yhteiset tekemiset, esim. päivällinen ja siitä viestiminen. Munakello ja ajastin viestimään hyvissä ajoin ennen seuraavaan asiaan siirtymistä, jotta nuori ennättää lopettaa pelaamisen oikeaan aikaan.
- Peli- ja digisäännöt koko perheelle! Miten ja missä puhelin, pelit ja muu mediasisältö ovat ok ja milloin ollaan ilman ruutuja.
- Anna lapsen tai nuoren osallistua pelisääntöjen tekemiseen ja keskustelkaa niistä yhdessä.
- Familylink ja muut mediankäyttöä rajaavat sovellukset (linkki aukeaa uuteen ikkunaan) auttavan lasten peliajan ja esimerkiksi pelin sisäisten ostojen hallinnassa.
Ota käyttöön Digirepun pelisääntöpohja ja lue lisää mm ikärajoista, lapsen toiminnanohjauksen kehityksestä sekä vanhemman ruutuajan vaikutuksesta pelisääntöihin. Katso myös vinkkejä toimiviin pelisääntöihin MLL:n artikkelissa Kenellä on peliohjain – Pelikasvatus lapsiperheessä.
Tule mukaan Pelituen vanhemmille suunnattuihin Peli- ja someneuvoloihin kuuntelemaan ja keskustelemaan digipelaamiseen ja someen liittyvistä kysymyksistä. Pelisääntökeskustelua käydään melkein kaikissa perheissä, joissa pelataan digipelejä.
Annukka Såltin, asiantuntija
Pelituki ja Välmående barn och familjer i en digitaliserad vardag-hanke