Kymmenet tuhannet uudet ekaluokkalaiset aloittavat taas tänä syksynä koulutaipaleensa. Teillä ja liikenteessä seikkaileekin jälleen paljon keltanokkia. Sama koskee digiliikennettä ja tiedon valtateitä.
Suomessa lapselle hankitaan ensimmäinen puhelin, esimerkiksi äly- tai kellopuhelin, usein samaan aikaan kun koulu alkaa. Syynä puhelimen hankintaan voi olla esimerkiksi mahdollisuus pitää yhteyttä perheenjäsenten välillä. Puhelin voikin tuoda lapselle ja vanhemmalle turvaa esimerkiksi silloin, jos pieni koululainen on iltapäivät yksin kotona tai koulumatka on pitkä.
Ensimmäisen puhelimen hankintaa voidaan toisaalta lykätä myös pidemmälle tulevaisuuteen, sillä siihen ei välttämättä koeta perheissä tarvetta tai halutaan välttää tilanne, jossa puhelimesta tulisi jo varhain liian suuri osa lapsen elämää. Moni vanhempi on esimerkiksi huolissaan puhelimen koukuttavista ominaisuuksista, ja puhelimen käytöstä kouluissa sekä sen mahdollista vaikutuksista lasten ja nuorten keskittymiskykyyn ja oppimiseen on käyty viime aikoina myös paljon keskustelua. Älykello on nykyään suosittu vaihtoehto pienelle koululaiselle.
Vanhemmat voivat kuitenkin myös kokea painetta hankkia lapselle puhelin, jos kaikilla kavereillakin sellainen on. Parasta onkin, jos ensimmäisen puhelimen hankinnasta on mahdollista keskustella lapsen kavereiden vanhempien tai luokkakavereiden vanhempien kanssa: Millaisia ajatuksia ja tarpeita tähän missäkin perheessä liittyy? Tieto ja erilaisten näkökulmien kuuleminen lisää ymmärrystä ja auttaa hahmottamaan myös omaa tilannetta.
Jokainen perhe saa ja joutuu lopulta pohtimaan omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan käsin, missä vaiheessa puhelimen hankinta lapselle on ajankohtaista. Tapahtuipa tämä sitten missä vaiheessa ja iässä tahansa, tärkeintä on, että puhelimen käyttöä opetellaan ja harjoitellaan alusta saakka yhdessä lapsen kanssa ja aikuinen on siinä jatkuvasti lapsen tukena.
Alku on yhteistä harjoittelua
Samalla tavoin kuin on tärkeää huolehtia, että lapsi selviää turvallisesti koulumatkalla ja liikenteessä, on tärkeä varmistaa, että lapsi selviää turvallisesti digiliikenteessä. Tähän kuuluu esimerkiksi se, että lapsen puhelimen sovellukset ja sisällöt käydään läpi, poistetaan tarpeettomat sovellukset ja katsotaan jäljelle jääneiden asetukset kuntoon. Asetuksiin kannattaakin tutustua ajan kanssa. Vanhempien huolta puhelimen käytöstä voi helpottaa myös jonkin hallintasovelluksen käyttöönotto, jonka avulla huoltaja voi tarkkailla ja tarvittaessa rajoittaa esimerkiksi puhelimen äärellä vietettyä aikaa tai tiettyjen sovellusten käyttöä ja lataamista.
Hallintasovellusten käyttöönottoa tärkeämpää on kuitenkin se, että lapsen kanssa keskustellaan ja sovitaan yhdessä puhelimeen ja sen käyttöön liittyvistä asioista, kuten siitä, missä, milloin ja kuinka paljon puhelinta käytetään, mitä puhelimella tehdään ja mitä muuta päivään tulee mahtua kuin puhelimella olemista. Onko puhelimella ok olla esimerkiksi sitten, kun läksyt on tehty ja välipala syöty vai täytyykö ensin käyttää myös koira ulkona tai käydä kitaratunnilla? Yhteiset pelisäännöt voi kirjata esimerkiksi paperille, allekirjoittaa ja kiinnittää jääkaapin oveen. Niin ne ovat helposti kaikkien perheenjäsenten tarkistettavissa.
Pienet ja isommatkin koululaiset opettelevat myös edelleen tunne-, kaveri- ja vuorovaikutustaitoja. Vaikka lapsi osaisi käyttää puhelinta teknisesti, eli esimerkiksi soittaa tai lähettää viestejä, hän tarvitsee aikuisen tukea siinä, kuinka puhelimessa kommunikoidaan ja millaisia viestejä tai miten usein kavereille voi lähettää. Puhelimen kautta tapahtuva viestintä saattaa varsinkin alkuvaiheessa synnyttää lasten kesken erilaisia epäselvyyksiä tai väärinymmärryksiä, joiden selvittelemiseen tarvitaan aikuista.
Tue lasta uusissa tilanteissa
Lisäksi lapsi tarvitsee aikuisen tukea ja opastusta siihen, kuinka selvitä hankalista puhelimen käyttöön liittyvistä tilanteista. Mitä tehdä, jos joku tuntematon laittaa viestiä tai soittaa? Kuinka toimia, jos kaveri kiusaa tai lähettää katsottavaksi omituista sisältöä ja linkkejä? Entä jos itse törmää YouTubessa tai muualla pelottaviin tai mieltä vaivaaviin kuviin ja videoihin? Kannattaa varautua henkisesti myös siihen, että jos lapsella on käytössään WhatsApp tai jokin muu ryhmäviestintäsovellus, lapsi tulee tarvitsemaan aikuisen tukea ja apua esimerkiksi silloin, jos hänet on liitetty kysymättä viestiryhmään tai poistettu sieltä.
Lapselle olisikin tärkeää luoda olo, että hän voi kääntyä aikuisen puoleen missä tahansa mieltään vaivaavassa puhelimeen – tai mihin tahansa muuhun – liittyvässä asiassa. Yhtä tärkeää on, että aikuinen ei suutu tai hermostu lapselle, kun tämä purkaa mieltään tai kertoo kokemuksistaan, ja että aikuisella olisi oikeasti aikaa ja mielenkiintoa kuunnella lasta. Vaikka katkeamattoman ja loputtomalta vaikuttavan Minecraft- tai YouTube-höpötyksen kuunteleminen voi joskus tuntua puuduttavalta, sen mukana saa paljon tietoa siitä, mitä lapsi puhelimellaan tekee, millaisia sisältöjä kohtaa ja kuluttaa ja millaiset asiat lasta mietityttävät tai innostavat. Myös mahdollisista ongelmista on helpompi napata kiinni. Lapsen puhelimen sisältöjä ja esimerkiksi niitä viestiryhmiä kannattaa tutkia ja käydä läpi myös yhdessä – eli ihan luvan kanssa.
Tukea huoltajille
Varsinkin esikoisen siirtyminen puhelimen käyttäjäksi voi aiheuttaa vanhemmissa tunteen siitä, että jonkinlaiselle avulle ja lisätiedolle itsellekin olisi tarvetta. Pelituella ja myös muilla mediakasvatusta toteuttavilla tahoilla, kuten Mannerheimin Lastensuojeluliitolla, Pelastakaa Lapsilla, Mediakasvatusseuralla ja EHYT ry:llä, on tarjolla paljon materiaalia huoltajien tukemiseksi. Kannattaa siis tutustua esimerkiksi näiden toimijoiden verkkosivuihin.
Pelituki tarjoaa vanhempien käyttöön sähköisen ja maksuttoman Digireppu-materiaalin, joka on suunniteltu huoltajien tueksi nimenomaan siinä vaiheessa, kun lapselle hankitaan ensimmäinen puhelin. Digirepussa käydään läpi, miten ja millaisista asioista lapsen kanssa olisi hyvä puhua, kun digilaitteet tulevat entistä vahvemmin osaksi arkea. Materiaali käsittelee esimerkiksi:
- aikuisten digilaitteiden käytön merkitystä
- lapsen ensimmäistä puhelinta, milloin on oikea hetki
- digipelaamista ja kaveritaitoja
- ikärajoja ja turvallisuutta
- lapsen itsesäätelyn kehitystä
- ajankäyttöä digilaitteiden parissa.
Lisäksi Digirepusta löytyy perheen yhteisten digisääntöjen pohja, jonka voi tulostaa ja täyttää. Digirepun ja muut tukimateriaalit löydät Pelituen verkkosivuilla.
Pelituki järjestää kerran kuukaudessa verkossa avoimia ja maksuttomia Peli- ja someneuvoloita vanhemmille, joissa käsitellään lasten ja nuorten somen käyttöön ja pelaamiseen liittyviä asioita erilaisista näkökulmista ja joissa pääsee kuulemaan myös muiden huoltajien näkemyksiä ja kokemuksia.
Seuraava pelineuvola vanhemmille on to 12.9. klo 17–18 ja sen aiheena on ”Kuinka sopia oman perheen digilaitteiden käytöstä?”. Peli- ja someneuvolat vanhemmille ja niiden osallistumislinkit löydät Pelituen verkkosivuilla olevasta koulutuskalenterista. Voit myös lähettää meille etukäteen koulutuskalenterin kautta kysymyksiä illan aiheeseen liittyen.
Jaksamista ja aurinkoa syksyyn kaikille uusille ja vanhoille koululaisille ja heidän huoltajilleen!
Heljä Koistinen, Pelituen asiantuntija ja koululaisen vanhempi