Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen juuri julkaisemassa videossa kokemusasiantuntija Jenna Mäkelä kertoo omasta elämästään, jossa rahapelaaminen näytteli suurta roolia jo lapsuudesta lähtien. Vuosikymmenten aikana Mäkelä oli asiakkaana useissa palveluissa, mutta yhdessäkään häneltä ei kysytty rahapelaamisesta, mikä osaltaan saattoi johtaa peliongelman pitkittymiseen. Miksei pelaaja itse kerro rahapeliongelmastaan ammattilaiselle ja pyydä apua? Mäkelä kuvailee rahapelaajan tuntemuksia ja rahapeliongelmaan liittyvää stigmaa, jotka vaikuttavat siihen, että pelaajan on itse vaikea kertoa rahapelaamisestaan. Sen vuoksi on ammattilaisten tehtävä ottaa rahapelaaminen puheeksi.
”Puheeksiotossa ei ole kyse siitä, että sen puheeksiottajan pitää korjata se asia, ” Mäkelä kertoo videolla, ”Siinä on kyse siitä, että näkymättömästä ihmisestä tulee näkyvä. Ja se asia, jonka kanssa hän on ollut, joko lyhyen tai pitkän aikaa, yksinään omissa ajatuksissaan – siitä asiasta tulee yhteinen pohdittava asia. Et ole enää yksin.”
Puheeksiotolla on suuri merkitys rahapeliongelman tunnistamisessa. THL:n tutkimuksen mukaan arviolta 112 000 suomalaisella on rahapeliongelma, mutta vain 10–20 prosenttia ongelmallisesti pelaavista hakeutuu hoitoon.
Asiakastyöhön tarvitaan lisää osaamista rahapelaamisesta ja sen puheeksiotosta
Aluetuen (Rahapeliongelman hoidon ja tuen kehittämisen alueellinen tuki 2021–2023, linkki THL:n uutiseen) keväällä järjestämässä Rahapelaaminen puheeksi -koulutuksessa osallistujilta kysyttiin, millaisten seikkojen koettiin tekevän puheeksiotosta haastavaa. Monet osallistujat kertoivat, että asiakkaan reagointi kysymykseen voi tehdä tilanteesta vaikean: vastauksissa toistuivat ammattilaisten aiemmat kokemukset tai ennakko-oletukset siitä, että asiakas kieltää ongelman, loukkaantuu tai jopa suuttuu rahapelaamisesta kysyttäessä. Lisäksi monet kokivat epävarmuutta sen vuoksi, ettei heillä ollut riittävästi osaamista ottaakseen asian esille luontevasti.
Asiakkaiden reagoinnin ja puutteellisen osaamisen lisäksi osallistujat toivat esiin kokemuksia asiakastyön arjesta, jossa rahapelaamisesta kysyminen voi helposti unohtua: kun asiakkaalta tiedusteltavia asioita on monia ja tapaamisen aika rajallinen, ei rahapelaamisesta muisteta kysyä. Rahapeliongelma voi olla myös ammattilaiselle vieras ilmiö, joka jää muiden ongelmien tai riippuvuuksien varjoon.
Tukea rahapelaamisen puheeksiottoon maksuttomista koulutuksista
Tietoa ja tukea edellä mainittujen haasteiden selättämiseksi saa Rahapelaaminen puheeksi -koulutuksesta, jota Aluetuki järjestää maksuttomana verkkokoulutuksena. Koulutuksen aikana ammattilaiset tutustuvat rahapelaamiseen ilmiönä sekä vahvistavat valmiuksiaan rahapeliongelman tunnistamiseen ja puheeksiottoon. Kolmen tunnin koulutukseen sisältyy luento-osuuksien lisäksi yhteistä keskustelua ja pienryhmäharjoitus, jossa puheeksiottoa pääsee heti harjoittelemaan.
Suuren kysynnän vuoksi Aluetuki järjestää toukokuussa ylimääräisen koulutuksen, joka pidetään 31.5. klo 9–12, mikäli osallistujia saadaan tarpeeksi. Ilmoittaudu mukaan 25.5. mennessä ja vinkkaa myös työyhteisöllesi koulutuksesta: https://link.webropolsurveys.com/EP/EC047D79278FCA01.
Katso myös Aluetuen muiden koulutusten ajankohdat ja ilmoittautumisohjeet Pelituen sivuilta.
Lisätietoja:
Mirka Mikkola
Aluekoordinaattori Väli-Suomi
Rahapeliongelman hoidon ja tuen kehittämisen alueellinen tuki
puh. 041 731 1204