Rahapelaaminen
RAHAPELAAMINEN JA HAITAT
Rahapelaamisella tarkoitetaan kaikkia pelaamisen muotoja, joissa voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoista. Rahapelien pelaaminen voi pahimmillaan johtaa ongelmalliseen pelaamiseen tai jopa rahapeliriippuvuuteen, jolloin pelaaminen aiheuttaa usein vakavia taloudellisia, psyykkisiä, sosiaalisia ja fyysisiä haasteita.
Tältä sivulta löydät tietoa rahapelaamisesta ja pelihaitoista. Alla olevista keltaisista painikkeista pääset tutustumaan rahapelaamista kartoittavaan testiin, digitaaliseen oma-aputyökaluun sekä oppaaseen, jossa käsitellään ongelmallisen rahapelaamisen puheeksiottoa, kartoitusta ja muutostyöskentelyä.
UNELMAT JA JÄNNITYS HOUKUTTAVAT
Manner-Suomessa rahapelejä tarjoaa yksinoikeudella Veikkaus Oy, Ahvenanmaalla PAF ja lisäksi rahapelejä tarjoavat ulkomaiset peliyhtiöt internetissä. Suomalaisten rahapelaaminen internetissä on lisääntynyt viime vuosina. Rahapelejä ovat muun muassa lotto, rahapeliautomaatit, raaputusarvat sekä kasino-, urheilu- ja hevospelit. Rahapelejä voidaan jaotella erilaisten ominaisuuksien mukaan, mutta on tärkeää muistaa, että voitto kaikissa rahapeleissä perustuu lopulta sattumaan.
Rahapelien valvonnasta vastaa Sisäministeriö (Poliisihallitus). Kaikki rahapelit ovat kiellettyjä alle 18-vuotiailta (arpajaislaki 661/ 2010). Rahapelien markkinointia ei saa kohdistaa alaikäisiin. Alaikäinen ei saa pelata edes oman vanhemman seurassa.
Pelaamiseen houkuttaa esimerkiksi unelma jättipotista ja pelaamisen tarjoama jännitys. Suomalaisista 20 % ei pelaa ollenkaan rahapelejä ja 62 % pelaa maltillisesti. Maltillinen pelaaminen on satunnaista pelaamista, johon rahaa ja aikaa käytetään vain vähän. Pelaaja pelaa yleensä yhtä tai muutamaa eri peliä (esim. lotto ja arvat). Pelaaminen pysyy hauskana, eikä tuota haittoja pelaajan arkeen.
RISKIPELAAMISTA, ONGELMALLISTA PELAAMISTA VAI RIIPPUVUUTTA?
Riskipelaajia suomalaisista on noin 15 %. Riskipelaaja pelaa usein ja yleensä monia erilaisia rahapelejä. Lisäksi hän käyttää enemmän aikaa ja rahaa pelaamiseen. Riskipelaamisesta on lyhyt matka ongelmalliseen pelaamiseen.
Ongelmallisesti pelaavia on noin 3,3 % väestöstä. Pelaaminen vaikuttaa jo haitallisesti elämän eri osa-alueille, kuten tekoihin, tunteisiin, terveyteen ja talouteen. Haitalliset vaikutukset alkavat näkyä pelaajan arjessa ja voivat ulottua myös läheisiin.
Rahapeliriippuvuus on mukana kahdessa kansainvälisesti käytössä olevassa tautiluokituksessa: ICD-10 ja DSM-5. Suomessa käytössä olevan WHO:n ICD – tautiluokituksen mukaan vakava rahapeliongelma määritellään pelihimoksi (F63.0), ja DSM-5-tautiluokituksen yhteydessä puhutaan rahapeliriippuvuudesta. Rahapeliriippuvuudesta voidaan puhua, kun pelaaminen on toistuvaa, pakonomaista ja pelaaja ei enää hallitse pelaamista. Pelaamisen vähentäminen tai lopettamisyritykset voivat aiheuttaa vieroitusoireita kuten rauhattomuutta tai ärtyneisyyttä. Pelaaminen aiheuttaa vakavia haittoja arkeen, hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin.
Lähteet:
Alho, H., Heinilä, P., Kiianmaa, K., Lahti, T., Murto, A. (2015). Rahapeliriippuvuus. Kustannus Oy Duodecim.
American Psychiatric Association. (2013). Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders (DSM–5). https://www.psychiatry.org/psychiatrists/practice/dsm
Itäpuisto, M., Miettinen, P., Naappi, S., Perttula, A-M., Smolander, K. & Vihriälä, J. (2011). Rahapelien tunnistaminen, puheeksiotto ja pelaajan auttaminen. Pelissä-hanke.
Ladouceur, R. & Lachance, S. (2016). Rahapeliriippuvuus hallintaan – Terapeutin käsikirja. Käännös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
World Health Organization. (2018). International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems 10th Revision. ICD-11 for Mortality and Morbidity Statistics (ICD-11). https://www.who.int/classifications/icd/icdonlineversions/en/