Miksi some lisää yksinäisyyttä? Tutkija Jessica Hemberg vastaa kysymykseen

Osaatko kuvitella aikaa ennen Facebookia, Instagramia ja YouTubea? Facebook julkaistiin 2004, jotta ihmiset voisivat olla yhteydessä toisiinsa ja löytää uusia ystäviä. Helposti, nopeasti, vaivattomasti.

Some on muuttunut valtavasti alkumetreiltä ja muun muassa WhatsApp, SnapChat, TikTok ja Spotify ovat vallanneet tilaa. Alun kaveri-innostus on vaihtunut mediasisällön kuluttamiseen algoritmien syöttäessä meille yhä täsmällisempää kuvaa siitä mitä maailmalla tapahtuu, mikä trendaa, missä kaverit on, ja miltä itsen sekä elämän tulisi näyttää.

“Enkö mä kelpaa enää kun mua ei kysytty mukaan tuonne bileisiin missä kaikki muut on?”

Åbo Akademin ylempi lehtori, dosentti Jessica Hemberg tutkii yksinäisyyttä ja on muun muassa kartoittanut miten some vaikuttaa yksinäisyyden kokemuksiin. Hemberg kertoo, että moni nuori kokee somen tuovan lohtua ja sisältö jos on yksinäinen olo. Ääniä, puhetta, viihdykettä. Äänipuhelut, ääniviestit ja muun muassa videopuhelut (facetime) pelastavat hetkeltä, kun ei ole tekemistä tai elämä tuntuu raskaalta. Some on siis tuonut myös paljon hyvää nuorten arkeen, kertoo Hemberg. Voi löytää tietoa ja vertaistukea sekä samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä.

Hembergin tutkimusten mukaan somella on iso merkitys itsetuntoon ja ulkopuolisuuden tunteen vahvistumiseen. Nähdään missä muut ovat eikä itse ole mukana joukossa. Nuoret saattavat käyttää some pakokeinona, kun tuntuu raskaalta, mikä helposti johtaa oravankierteeseen.

• Ollaan somessa yhä pidempään ja muut asiat jäävät hoitamatta ja riidat perheen ja läheisten kanssa kasvavat ja yksinäisyyden tunne ja faktinen yksinäisyys lisääntyy. Some vie aikaa kasvokkaisilta tapaamisilta, mikäli kaikki ovat puhelin kädessä.

“Toisinaan nuoret tuntevat painetta julkaista hienoa, kaunista somesisältöä ja jos ei julkaise, tuntee epäonnistuneensa. Julkaisupaine saattaa olla valtava”, kertoo Hemberg. Hemberg jatkaa, että “some luo tietyn epäterveen kontrollin tunteen tai sen puutteen, sillä on mahdollista nähdä kartalta missä muut ovat ja seurata kuvien ja ”reals”:ien kautta mitä he tekevät”. Tämä koettelee varsinkin tyttöjen itsetuntoa ja mielenterveyttä, sillä itsensä vertailu muihin on raakaa ja asia menettää herkästi mittasuhteet.

Somealustoja on valtavasti ja niiden hallitseminen vie helposti liikaa aikaa ja aikaa muulta. Hemberg vinkkaa poistamaan ne some-apit, jotka aiheuttavat haittaa. Helppoa tämä tietenkään ei ole, mutta se, että nuori kokee, ettei kukaan huomaa häntä, eikä esimerkiksi anna palautetta somejulkaisuun, läikkyy. Nuoresta saattaa tuntua ettei häntä ole eikä kukaan välitä onko hän ”ollut eilen koulussa tai luennolla” vai poissa, mikä lisää yksinäisyyden ja epäonnistumisen kokemusta.

Somemaailma on kova ja jokaisen tulisi saada tuntea se, että on hyväksytty ja osana yhteisöä. Verkkokiusaaminen on lisääntynyt ja sitä on vaikea havaita ulkoapäin. Se, että joku jätetään pois someryhmästä, feidataan, tai hänelle lähetetään tylyjä kommentteja tai muuta alentavaa sisältöä, heikentää nuorten hyvinvointia. Hembergin mielestä kiusaamista somessa tulisi tutkia entistä enemmän ja löytää keinoja verkkokiusaamisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Miten nähdä jotain mitä ei näe mutta jonka kaikki tietää tapahtuvan?

Tutkija Jessica Hemberg muistuttaa, että some tuo sekä hyvää että huonoa ja asioista keskustelu on erittäin tärkeää. Nuoret tarvitsevat apua löytääkseen ystäviä ja onnistumisen kokemuksia.

Tervetuloa kuulemaan tutkija, dosentti, Jessica Hembergin puheenvuoroa Pelitukifoorumiin 9.10.2024!

Lähteitä ja aihetta käsitteleviä artikkeleita:

• Hemberg, J., Sundqvist, A., Korzhina, Y., Östman, L., Gylfe, S., Gädda, F., Nyström, L., Groundstroem, H., Nyman-Kurkiala, P. (2024). Being young in times of uncertainty and isolation: adolescents’ and young adults’ experiences of well-being, health and loneliness during the COVID-19 pandemic. International Journal of adolescence and Youth. http://dx.doi.org/10.1080/02673843.2024.230210
  
• Sundqvist, A., Hemberg, J., Nyman-Kurkiala, P., Ness, O. (2024). Are educational transitions related to young people’s loneliness and mental health: a systematic review.International Journal of Adolescence and Youth, 29 (1). https://doi.org/10.1080/02673843.2024.2373278.
  
• Käcko, E., Hemberg, J., Nyman-Kurkiala, P. (2024). The double-sided part side of young adults’ experiences loneliness and social media. International Journal of Adolescence and Youth, 29 (1). http://dx.doi.org/10.1080/02673843.2024.2306889
  
• Korzhina, Y., Nyman-Kurkiala, P. & Hemberg, J. (2024). Professionals’ views on how to reduce loneliness among young people and young adults. International Journal of Adolescence and Youth. https://doi.org/10.1080/02673843.2024.2387792.