Lasten ja nuorten median käyttöä on kuvattu sanoilla ”jatkuvaa somevirtaa” tai ”aina kännykkä kädessä”. Älypuhelimilla käytetään erityisesti pikaviestipalveluja, sosiaalisen median kanavia, YouTubea ja pelataan digipelejä. Sosiaaliseksi mediaksi eli someksi määritellään yleensä sellaiset palvelut, joissa käyttäjä voi itse tuottaa sisältöä ja olla sitä kautta yhteydessä muihin käyttäjiin.
Miksi digitaalinen media on niin merkityksellisiä erityisesti nuorille? Suomalaisten lasten ja nuorten median käyttö –tutkimuksessa [1] määriteltiin 7–15-vuotiaiden median käytön motiiveja, joita olivat viihdekäyttö, yhteys ystäviin, tapa ja rutiini, tietokäyttö ja ”identiteettikäyttö”. Esimerkiksi nuoremman ikäryhmän pojat katselivat YouTubesta pelivideoita kehittyäkseen pelaajina (pelaajaidentiteetti). Vanhemmat tytöt katselivat meikkivideoita kehittyäkseen meikkaajina (meikkaajaidentiteetti). Identiteettikäyttäjien suosimat mediakanavat olivat Instagram, YouTube ja TikTok.
Tarkastelen nyt hieman nuoren identiteetin ja minäkuvan kehittymistä yhdistettynä somen käyttöön. Eriksonin psykososiaalinen kehitysteoria [2] määrittelee identiteetin kehittymisen yhdeksi nuoruuden ajan keskeisimmäksi tehtäväksi. Identiteetti kehittyy vuorovaikutuksessa muiden kanssa, jolloin muodostuu käsitys omasta itsestä, arvoista ja tavoitteista. Toisaalta peilataan sitä, mitä muut ihmiset ajattelevat meistä ja toisaalta sitä, miten me eroamme muista. Millaista verkon välityksellä tapahtuva vuorovaikutus on laadultaan ja korvaako se osittain kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta?
Ajatusten, käyttäytymisen ja tunteiden säätelemiseen liittyvät aivojen etuotsalohkot kehittyvät yli 20-vuotiaanakin. Murrosikäisen tai sitä nuoremman käyttäytymistä ohjaavat ja säätelevät aivoalueet ovat siis vielä keskeneräiset. Miten nuori kykenee käsittelemään ja suodattamaan somen kautta tulevaa informaatiota itsestään ja muista? Missä määrin somessa tapahtuva vuorovaikutus toimii identiteetin ja minäkuvan rakentajana?
”Mielestäni somessa saa tehtyä itsestään minkälaisen tahtoo, joka voi olla hyvä tai huono asia. Voi luoda itselleen paineita, jos vertaa itseään muihin.”
– Poika 15 vuotta
”Nettiin lisäämiäni kuvia kommentoitiin ilkeään ja vähättelevään sävyyn kun olin yläkoulussa. Kuvien avulla halusin saada positiivista palautetta ja hyväksyntää muilta ihmisiltä, mutta ilkeiden kommenttien myötä tunsinkin itseni vääränlaiseksi ja arvottomaksi. Poistin kritiikkiä saaneet kuvat ja pyrin siitä eteenpäin lisäämään nettiin vain sellaisia kuvia, joista oletin muiden ihmisten pitävän. Olin pitkään todella hukassa itseni kanssa ja pelkäsin, että ihmiset eivät pidä minusta tällaisena kuin olen.”
– Nainen 26 vuotta
Teini-ikäinen peilaa itseäänsomen kautta, peilinä toimii muiden tykkäykset ja kommentit, jotka herättävät erilaisia tunteita ja voivat ohjata nuoren toimintaa. Ylistävät kommentit vaikuttavat tietenkin minäkuvaan positiivisesti ja nuori saa vahvistusta, ”olen sopiva”. Pahantahtoiset kommentit voivat ahdistaa, vaikuttaa itsetuntoon ja kehonkuvan muodostumiseen ”olen vääränlainen”. Jatkuva altistuminen muiden valikoituihin, hienosti aseteltuihin kuviin voi johtaa vertailuun ja alemmuudentunteeseen. Nuori saattaa muuttaa ulkonäköään, vaatetustaan ja käyttäytymistään saadakseen somekanavissa positiivista huomiota.
Nuori tarvitsee aikuisen apua tunteidensa ja käyttäytymisensä säätelemiseen ja samalla vahvistusta minäkuvalleen. Jokainen vanhempi tuntee lapsensa parhaiten, miten herkkä tai arka lapsi on ja miten paljon keskustelua lapsi tarvitsee esimerkiksi somen tuomien tunteiden käsittelyyn. Lisäksi ikärajat on tehty suojaamaan lasta. Alle 13-vuotiaiden pitää saada vanhemmiltaan lupa käyttää somekanavia, koska ne tallentavat henkilötietoja [3]. Avoin keskustelukulttuuri perheessä auttaa nuorta kertomaan mediassa kohtaamistaan ongelmista tai ihmettelyn aiheista. Nuori voi joutua myös kiusaamisen kohteeksi, vaikka ei itse välttämättä ymmärrä tilanteen vakavuutta ja vaikutusta. Toiselle sama asia merkitsee kevyttä pilailua, toiselle ahdistavaa kiusaamista. Näiden kokemusten ja tunteiden käsittelyyn tarvitaan aikuisen tukea, aivan samalla tavalla kuin kasvokkain tapahtuvien kiusaamistilanteiden yhteydessä.
Apua voi saada myös verkon välityksellä someturvasta, jonne nuori voi olla yhteydessä vuorokauden ympäri. Someturva auttaa nuorta suojautumaan päivittäisiltä sosiaalisen median vaaroilta ja sieltä saa apua ongelmatilanteiden selvittämiseen.
Nuoret kasvavat yhteiskuntaan, jossa sosiaalisen median merkitys korostuu, esimerkiksi yritysten viestinnässä ja brändin luomisessa on sosiaalisen medialla keskeinen merkitys. Lasten ja nuorten hyvän mediakasvatuksen avulla voidaan hyödyntää somen käytön kiistattomat hyvät puolet ja toisaalta minimoida haitat. Lopuksi voisi sanoa, että ehkäpä meidän kaikkien on hyvä opetella tunnistamaan somen käytön vaikutukset tunteisiimme, ajatuksiimme ja toimintaamme.
PS. Pelituen nettisivuille (www.pelituki.fi) on tulossa some oma-aputyökalu lähiaikoina!
_____________________________________________________________________________________________________________________
1. Aikakausmedia. Lasten ja nuorten mediapäivä https://www.aikakausmedia.fi/tietoa-tutkimuksia/lasten-ja-nuorten-mediapaeivae/ (viitattu 30.9.2020)
2. Erikson, E.H. 1982. Lapsuus ja yhteiskunta. Jyväskylä: Gummerrus.
3. Euroopan tietosuoja-asetus, 2018. https://tietosuoja.fi/gdpr (viitattu 6.10.2020)