Kymmenet tuhannet uudet ekaluokkalaiset aloittivat taas tänä syksynä koulutaipaleensa. Teillä ja liikenteessä seikkailee siis jälleen paljon keltanokkia. Sama koskee digiliikennettä ja tiedon valtateitä.
Suomessa lapsen ensimmäinen puhelin hankitaan tyypillisesti jo varhain, ja usein tämä puhelin on älypuhelin. DNA:n Koululaistutkimuksen 2023 mukaan 65 %:lla 5–6-vuotiaista ja 68 %:lla 7-vuotiaista on älypuhelin. Kahdeksanvuotiaista älypuhelin on käytössä jo 88 % lapsista. Lähes kaikilla (92 %) 7-vuotiailla on kuitenkin jo jonkinlainen oma puhelin.
Lapset pääsevät opettelemaan puhelimen käyttöä ja digitaalisia taitoja siis usein samaan aikaan kuin alakoulu alkaa ja edessä on monen muunkin uuden taidon opettelu.
Alku on yhteistä harjoittelua
Samalla tavoin kuin lapsen kanssa opetellaan turvallista teillä liikkumista ja harjoitellaan koulumatkaa, on myös puhelimen käyttöä hyvä opetella yhdessä ja varmistaa, että lapsi selviää digiliikenteessä turvallisesti. Tähän kuuluu esimerkiksi se, että lapsen puhelimen sovellukset ja sisällöt käydään läpi, poistetaan tarpeettomat sovellukset ja katsotaan jäljelle jääneiden asetukset kuntoon. Vanhempien huolta puhelimen käytöstä voi helpottaa myös jonkin hallintaohjelman käyttöönotto, jonka avulla huoltaja voi tarkkailla ja tarvittaessa rajoittaa esimerkiksi puhelimen äärellä vietettyä aikaa tai tiettyjen sovellusten käyttöä ja lataamista.
Hallintaohjelmien käyttöönottoa tärkeämpää on kuitenkin se, että lapsen kanssa keskustellaan ja sovitaan yhdessä puhelimeen ja sen käyttöön liittyvistä asioista, kuten siitä, missä, milloin ja kuinka paljon puhelinta käytetään, mitä puhelimella tehdään ja mitä muuta päivään tulee mahtua kuin puhelimella olemista. Yhteiset pelisäännöt voi kirjata esimerkiksi ihan perinteisesti paperille haluamallaan tavalla. Niin ne ovat helposti kaikkien perheenjäsenten tarkistettavissa.
Pienet koululaiset opettelevat myös edelleen tunne-, kaveri- ja vuorovaikutustaitoja. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka lapsi osaisi käyttää puhelinta teknisesti, eli esimerkiksi soittaa tai lähettää viestejä, hän tarvitsee todennäköisesti aikuisen tukea aika pitkäänkin siinä, kuinka puhelimessa kommunikoidaan ja millaisia viestejä tai miten usein kavereille voi lähettää. Puhelimen kautta tapahtuva viestintä saattaakin varsinkin alkuvaiheessa synnyttää lasten kesken erilaisia epäselvyyksiä tai väärinymmärryksiä, joiden selvittelemiseen tarvitaan aikuisen apua.
Lisäksi lapsi tarvitsee aikuisen tukea ja opastusta siihen, kuinka selvitä hankalista puhelimen käyttöön liittyvistä tilanteista. Mitä tehdä, jos joku tuntematon laittaa viestiä tai soittaa? Kuinka toimia, jos kaveri kiusaa tai lähettää katsottavaksi omituista sisältöä ja linkkejä? Entä jos itse törmää YouTubessa tai muualla pelottaviin tai mieltä vaivaaviin kuviin ja videoihin? Kannattaa varautua henkisesti myös siihen, että jos lapsella on käytössään WhatsApp tai jokin muu ryhmäviestintäsovellus, lapsi tulee tarvitsemaan aikuisen tukea ja apua esimerkiksi silloin, jos hänet on liitetty yllättäen johonkin viestiryhmään tai poistettu sieltä.
Lapselle olisikin tärkeää luoda olo, että hän voi kääntyä aikuisen puoleen missä tahansa mieltään vaivaavassa puhelimen käyttöön – tai mihin tahansa muuhunkin – liittyvässä asiassa. Yhtä tärkeää on, että aikuisella olisi oikeasti aikaa ja mielenkiintoa kuunnella lasta. Vaikka katkeamattoman ja loputtomalta vaikuttavan Minecraft- tai TikTok-höpötyksen kuunteleminen voi joskus tuntua puuduttavalta, sen mukana saa paljon tietoa siitä, mitä lapsi puhelimellaan tekee, millaisia sisältöjä kohtaa ja kuluttaa ja millaiset asiat lasta mietityttävät tai innostavat. Lapsen puhelimen sisältöjä ja esimerkiksi niitä viestiryhmiä kannattaa tutkia ja käydä läpi myös yhdessä – eli ihan luvan kanssa.
Tukea keltanokkien huoltajille
Varsinkin esikoisen siirtyminen puhelimen käyttäjäksi voi aiheuttaa vanhemmissa tunteen siitä, että jonkinlaiselle avulle ja lisätiedolle itsellekin olisi tarvetta. DNA:n Koululaistutkimuksen mukaan yli 60 % 5–12-vuotiaiden lasten vanhemmista ottaisikin mielellään vastaan vinkkejä ja neuvoja lapsen digitaalisen elämän hallinnan tueksi.
Pelituella ja myös muilla mediakasvatusta toteuttavilla tahoilla, kuten Mannerheimin Lastensuojeluliitolla, Pelastakaa Lapsilla, Mediakasvatusseuralla ja EHYT ry:llä, on tarjolla paljon materiaalia huoltajien tukemiseksi. Kannattaa siis tutustua esimerkiksi näiden toimijoiden verkkosivuihin.
Pelituki tarjoaa vanhempien käyttöön sähköisen ja maksuttoman Digireppu-materiaalin, joka on suunniteltu huoltajien tueksi nimenomaan siinä vaiheessa, kun lapselle hankitaan ensimmäinen puhelin. Digirepussa käydään läpi, miten ja millaisista asioista lapsen kanssa olisi hyvä puhua, kun digilaitteet tulevat entistä vahvemmin osaksi arkea. Materiaali käsittelee esimerkiksi aikuisten omaa digilaitteiden käyttöä, lapsen ensimmäistä puhelinta, digipelejä, ikärajoja ja ajankäyttöä digilaitteiden parissa. Lisäksi Digirepusta löytyy perheen yhteisten digisääntöjen pohja, jonka voi tulostaa ja täyttää. Digireppuun pääset tutustumaan Pelituen verkkosivuilla.
Lisäksi Pelituki järjestää suunnilleen kerran kuukaudessa verkossa kaikille avoimia ja maksuttomia peli- ja someneuvoloita vanhemmille, joissa käsitellään lasten ja nuorten somen käyttöön ja pelaamiseen liittyviä asioita erilaisista näkökulmista ja joissa pääsee kuulemaan myös muiden huoltajien näkemyksiä ja kokemuksia. Seuraava pelineuvola vanhemmille on ti 19.9. klo 17–18 ja sen aiheena on ”Neurokirjo ja digipelaaminen”. Peli- ja someneuvolat vanhemmille ja niiden osallistumislinkit löydät Pelituen verkkosivujen koulutuskalenterista. Lämpimästi tervetuloa osallistumaan!
Jaksamista ja aurinkoa syksyyn kaikille uusille ja vanhoille koululaisille ja heidän huoltajilleen!
Heljä Koistinen, Pelituki
