Tein yhdessä vaiheessa työtä, jossa käytin jatkuvasti kolmea eri sähköpostia, päivitin some-kanavia sekä työstin dokumentteja, osallistuin palavereihin ja kävin keskusteluja useilla erilaisilla digitaalisilla alustoilla. Työpäivät olivat toistuvasti rikkonaisia, kun yritin tehdä montaa tehtävää samanaikaisesti, hypin asiasta, sovelluksesta ja järjestelmästä toiseen ja reagoin erilaisten sovellusten ilmoituksiin.

Kiireen ja kaaoksen kokemus sekä tunne siitä, ettei mikään asia valmistunut kunnolla loppuun saakka, oli jatkuva. Saatoin aloittaa päivän yhdestä työtehtävästä, mutta harhauduin pian tekemään jotakin toista, kolmatta ja neljättäkin asiaa, kun sähköpostit, some-kanavat ja sähköposti kilkahtelivat ja varastivat huomioni. Lopulta unohdin, mitä olin alun perin ollut tekemässä.

Sama meno jatkui vielä työpäivän jälkeen omassa sähköpostissa, somessa ja muissa kännykkäsovelluksissa, kun hoidin asioita, viestittelin ystävien ja perheen kanssa sekä yritin pysyä kartalla siitä, mitä maailmassa oli sinä päivänä tapahtunut. Usein tuli seurattua työpaikan somea myös vapaa-ajalla.

Iltaisin kävin kierroksilla, mutta en silti malttanut laittaa puhelinta pois tai televisiota kiinni ja rauhoittua, jolloin myös unen laatuni alkoi kärsiä.

Kuulostaako tutulta?

Digihyvinvoinnista huolehtiminen ei ole yhdentekevä asia

Ärsyketulva, multitasking ja teknostressi, siinä kolme asiaa, jotka ovat useimmille 2020-luvun ihmisille hieman liiankin tuttuja. Kun teknologia ja sitä kautta kaikki maailman tieto on jatkuvasti saatavillamme, meiltä vaaditaan kykyä itse rajoittaa ja hallita sen käyttöä sekä huolehtia omasta digihyvinvoinnistamme.

Tämä on usein helpommin sanottu kuin tehty, sillä emme välttämättä edes tunnista, missä vika piilee ja että kuormitumme teknologian käytöstä. Monessa työssä digitaalisuutta ja digitaalisia työvälineitä ei myöskään pysty välttelemään, vaikka haluaisikin, ja myös arkielämässämme meitä ohjataan yhä enenevissä määrin hoitamaan asiamme sähköisesti.

Kuinka siis varmistetaan, etteivät teknologia ja digitaalisuus syö hyvinvointiamme?

Kysymys ei ole yhdentekevä, sillä jatkuvat keskeytykset ja asioiden tekeminen samanaikaisesti heikentävät suorituskykyämme. Ne voivat aiheuttaa myös työtehon laskua ja lisätä virheiden määrää. Teknostressi, eli kuormitustila, jossa ihminen kokee, että hänen voimavaransa ja digitaalisen työympäristön vaatimukset eivät vastaa toisiaan, voi puolestaan johtaa pahimmillaan jopa loppuunpalamiseen.

Kuinka digihyvinvointia voitaisiin edistää työpaikoilla?

Meistä jokainen voi oppia priorisoimaan ja tauottamaan omaa työtään sekä poistamaan ympäriltään ylimääräisiä häiriötekijöitä esimerkiksi mykistämällä sovellusten ilmoitukset, jolloin yhteen asiaan on helpompi keskittyä. Digihyvinvoinnista huolehtimisen ei tulisi kuitenkaan jäädä pelkästään yksilön omille harteille, vaan se pitäisi huomioida myös ympäristöissä, joissa päivittäin toimimme, niin koulumaailmassa, palveluissa, vapaa-ajalla kuin työelämässäkin.

Digihyvinvointi perheissä – Suomi hyvin käytetyn ajan mallimaaksi -hankkeessa laaditussa Digihyvinvoinnin tiekartassa Suomelle tunnistetaan erilaisia mahdollisuuksia digitaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi yhteiskunnassamme. Tiekartta sisältää myös toimenpide-ehdotuksia digihyvinvoinnin edistämiseksi muun muassa työpaikoilla.

Tiekartassa esimerkiksi ehdotetaan, että työpaikoilla sovittaisiin selkeästi digitaalisten välineiden käytöstä työaikojen ulkopuolella ja laadittaisiin digihyvinvoinnin huoneentaulut, johon koottaisiin työyhteisön digivälineiden käytön säännöt ja periaatteet eri tilanteissa ja eri aikoina. Lisäksi tiekartassa ehdotetaan, että digihyvinvoinnin edistämiseen kiinnitettäisiin huomiota työterveyshuollossa.

Mielestäni nämä ovat kannatettavia ideoita. Ulottaisin digihyvinvoinnin edistämisen pohtimisen myös kiinteäksi osaksi työyhteisöjen ja -tiimien säännöllistä työskentelyä ja kehittämistä sekä työpaikalla käytäviä kehityskeskusteluja. Samalla tavoin kuin työpaikkojen toimintaa suuntaavat esimerkiksi henkilöstösuunnitelma, yhdenvertaisuussuunnitelma ja työyhteisön kehittämissuunnitelma, sitä voisi ohjata myös digihyvinvoinnin edistämissuunnitelma.

Digihyvinvoinnin huoneentaulun laatiminen työpaikalle tai omalle tiimille voisi olla digihyvinvointiin liittyvien asioiden pohdinnalle hyvä alku.

Millaiset asiat edistävät sinun digihyvinvointiasi työpaikalla? Entä miltä näyttäisi työpaikkasi digihyvinvoinnin huoneentaulu?

Heljä Koistinen, Pelituki

Valokuvassa Pelituen asiantuntija Heljä Koistinen.

PS. Tämän blogitekstin kirjoittamisen mahdollisti lyhyt happihyppely aurinkoisessa pakkassäässä, palaverivapaa aamupäivä, kotoa käsin työskentely sekä sähköpostin ja puhelimen sulkeminen muutamaksi tunniksi.