Käyn tässä blogissa läpi eilen 30.9.2021 Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen kanssa järjestämämme Pelitukifoorumin antia. Nostan esillä olleista puheenvuoroista (omaani lukuun ottamatta) joitakin minulle syntyneitä ajatuksia.

Mieli Ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi avasi foorumin otsikolla Rahapelaaminen yhteiskunnallisena aiheena. Hän toi puheessaan hyvin esille yhteiskunnallisen kontekstin ja että me elämme kiinni tietyssä ajassa. Keskustelun polarisoituminen on tehnyt keskustelusta työläämpää ja on välillä vaikea tunnistaa eri toimijoiden motiiveja. Aalto-Matturi avasi puheessaan tietynlaisen epäloogisen päättelyketjun, jossa vaaditaan Veikkauksen roolin murtamista, mutta ei mitään ajatusta rahapeliongelman ratkaisuksi. Toki huonon ratkaisun esittäminen järjestelmän muuttamiseksi ei tarkoita, että ei voisi olla hyvää vaihtoehtoa.

Toisena puheenvuorona oli kaiketi foorumin vaikuttavin puheenvuoro, jonka esitti kokemusasiantuntija Pinja. Vaikka kokemusasiantuntijat tarkoittavatkin, että heidän tarinansa on julkinen, jotta se siten voisi auttaa mahdollisimman monia, en kommentoi puheen sisältöä. Jos joku haluaisi tietää hänen tarinansa, hän on kirjoittanut sen auki ja tämä kirjoitus minulla on lupa jakaa. Sanon kuitenkin, että Pinja on selvinnyt hyvin haastavista tilanteista ja toistuvasti taistellut tiensä mitä vaikeimmista hetkistä takaisin. Vaikka, kuten monet vaikeuksista selvinneet, myös Pinja tunnistaa elämän arvaamattomuuden, tuntui kuitenkin hyvältä nähdä hänet kertomassa tarinansa juuri nyt.

Siun soten Tiia Lakanen ja Hanna Karvinen sekä Sovatek-säätiön Mirka Mikkola toivat tärkeän viestin kentältä. On aina yhtä inspiroivaa kuulla, että rahapelaamisen suhteen tehdään joka päivä hyvää työtä. Kentällä ei odoteta ihmettä, vaan kohdataan ihmisiä ja kehitetään palveluja.

Foorumin viimeisen puheen piti Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian professori Atte Oksanen. Hän laajensi näkymää addiktiokäsitteen kautta. Addiktio ylitsevuotavana toimintana, joka ei perustu puutteeseen laajentaa tyypillistä medikalisoitunutta (tekstinkorjaus tarjosi tähän sanaa kemikalisoitunut, joka sopisi myös hyvin) ymmärrystämme.

Erityisesti jäin miettimään Oksasen antamaa kuvaa netistä toimintaympäristönä. Huonossa tapauksessa netin algoritmi saattaisi tunnistaa meidän addiktiivisen käyttäytymismallimme ja alkaisi tarjota sitä vahvistavia syötteitä, kuten mainoksia. Sama algoritmi saattaisi löytää meille myös addiktiota tukevan yhteisön, joka puolestaan normalisoisi toimintaa.

Joskus ihmiset luulevat, että netin käytön riskitietoisuuden pienikin ajatteleminen vaatii aina peräänsä netin moninaisten hyvien ominaisuuksien listaamista. Näin saa tehdä, mutta on hyvä tunnistaa, onko silloin tarkoitus itse asiassa viedä tila riskipuheelta.

Kiitos puhujille ja osallistujille onnistuneesta foorumista. Olin ilmeisesti eilen loppusanoissani toivottanut hyvää viikonloppua, mutta näin perjantaina se on vielä paremmin paikallaan.

Arto Hernetkoski, Pelituki