Miten pelaamiseen ja median käyttöön liittyviä haittoja pitäisi lähestyä varhaiskasvatuksen näkökulmasta? Entä ketä tai keitä tässä aihepiirissä olisi hyvä tukea?  Itse asiassa minulla on esittää teille vastaukset molempiin kysymyksiin. Peli- ja mediahaittoja voidaan ehkäistä ja vähentää mediakasvatuksen avulla (hoitokeskustelu sitten erikseen). Ja tukea pitää tarjota niin varhaiskasvatuksen ammattilaisille, vanhemmille kuin lapsillekin.  Tätä kaikkea on syytä tehdä riittävän varhain ja sopivin keinoin, jotta voimme välttyä vakavammilta ongelmilta. Siispä hyvän kautta!

Miten lapset käyttävät eri medioita? Kuvaohjelmien katselu aloitetaan yleensä 0-2 –vuotiaina ja suomalaisten tilastojen mukaan katselu on siirtynyt televisiosta lähes kokonaan internetin välityksellä seurattaviin ohjelmiin (suoratoistopalvelut ym.). Kiinnostus puolestaan digitaalisten pelien pelaamiseen yleistyy 2-4 –vuoden ikäisenä, pojilla hieman tyttöjä aikaisemmin (vaikka vältän sukupuolittunutta tarkastelua). Lapset kuuntelevat myös musiikkia, katselevat videoita ja vierailevat heille suunnatuilla sivustoilla. Ja kuten kaikki tietävät ilman tilastoja ja tutkimuksiakin – ensimmäisiä henkilökohtaisia puhelimia lapset alkavat saada noin 5-6 –vuotiaina. Toisaalta on huomattava, että osa varhaiskasvatusikäisistä lapsista ei käytä digitaalista mediaa tai internetiä juuri lainkaan. Tämän ohessa myös vanhempien sosioekonomisella asemalla on erilaisia vaikutuksia lasten median käyttöön.

Laaja eurooppalainen pienten lasten median käyttötutkimus[1] pitää digitaalista mediaa tärkeänä, mutta ei hallitsevana osana pienten lasten elämää. Media on siis yksi niistä toimintaympäristöistä, joihin lapsen leikki ja toiminta sijoittuvat – muiden kuten ulkoleikkien ja ei-digitaalisilla leluilla leikkimisen rinnalla. Pienten lasten kuvaillaankin käyttävän digitaalista mediaa neljään päätarkoitukseen: vapaa-aikaan ja viihteeseen, tiedon hankintaan ja oppimiseen, luomiseen ja kommunikointiin.

Pienten lasten ei voida olettaa hahmottavan median luonnetta tai verkossa olemisen merkitystä eli mitä hyötyjä he voivat saada ja millaisia riskejä he voivat kohdata, sillä aivojen etuotsalohkon toiminta ja impulssikontrollin säätelykyky kehittyy varhaisaikuisuuteen saakka. Siksi vanhempien, huoltajien ja kasvattajien on hyvä tukea lasta digitaalisten medioiden käytössä. Kasvatuksen tueksi lasten median käytöstä on annettu useita hyviä suosituksia mm. American Academy of Pediatrics[2] (AAP), World Health Organization[3] (WHO), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen[4] (THL), Kansallisen audiovisuaalisen instituutin[5] (KAVI) ja Mannerheimin lastensuojeluliiton[6] (MLL) toimesta. Sanahirviöistä huolimatta – kannustan tutustumaan. Ruutuajan tarkastelun sijaan huomiota kannattaa kiinnittää suositusten sisältöihin.

Opetushallituksen muodostamassa “Varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteissa”[7] eli VASU:ssa mediakasvatus on kirjattu erityisesti osaksi oppimisen aluetta (Minä ja meidän yhteisömme). Medialukutaitoa edistäviä tavoitteita sisältyy myös laaja-alaiseen osaamiseen monilukutaidon sekä tieto- ja viestintäteknologian osalta. Lisäksi media- tai tieto- ja viestintäteknologia mainitaan leikin, oppimisympäristöjen ja ilmaisun eri muotojen yhteydessä.

Varhaiskasvatuksessa mediakasvatuksen tehtävänä on tukea lasten mahdollisuuksia ilmaista itseään ja toimia aktiivisesti yhteisöissään. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa mediakasvatuksen tavoitteena on ohjata lapsia turvallisten käyttötaitojen omaksumisessa ja mahdollistaa mediakokemuksista toiminnallinen käsittely sekä aiheista keskustelu aikuisten ja vertaisryhmän kanssa. Käytännössä lasten kanssa siis tutustutaan esimerkiksi eri medioihin ja kokeillaan median tuottamista leikinomaisesti turvallisissa ympäristöissä. Lisäksi lasten elämään liittyvää mediasisältöä ja todenmukaisuutta voidaan pohtia yhdessä ja siten samalla harjoitella kehittyvää lähde- ja mediakriittisyyttä. Lapsia tulisi ohjata käyttämään mediaa vastuullisesti, huomioiden oma ja toisten hyvinvointi. Mediassa esiintyviä teemoja voidaan käsitellä esimerkiksi liikunnallisissa leikeissä, piirtämällä tai draaman keinoin.

Varhaiskasvatusikäisten lasten vanhemmat näkevät digitaalisen median olevan pysyvä osa lasten todellisuutta ja lasten on hyödyllistä oppia ja hallita sen käyttö. Samaan aikaan vanhemmat ovat huolissaan median liiallisesta käytöstä, sopimattomasta sisällöstä ja ymmärtävät sääntelyn ja huolenpidon tarpeen. Vanhemmat eivät välttämättä tunnista, että heidän omat lapsensa olisivat vaarassa digimedian takia, vaan ajattelevat ehkä uhkien kohdistuvan lapsiin yleensä.  Yhtä kaikki lapset tarvitsevat aikuisten tukea tasapainoiseen kasvuun ja aktiiviseen sekä elämää rikastuttavaan toimijuuteen median käytössä kuten muillakin elämän osa-alueilla. Seuraavassa on eritelty kolme erilaista tyyliä, jotka ovat tunnistettavissa lasten median käytön tukemisen muodoista.

Erilaiset median käytön tukemisen muodot vanhemmudessa:

  • Rajoittava tuki on tavallisin tukemisen muoto, jossa myös yleisesti yhdistetään käyttö palkkioihin ja rangaistuksiin.
  • Yhteiskäyttö tarkoittaa tukemisen tapaa, jossa vanhempi käyttää laitteita ja sisältöjä yhdessä lapsen kanssa.
  • Aktiivinen tukeminen taas tarkoittaa keskustelevaa, lapsen oman harkintaan ja luottamiseen perustuvaa tukemisen tapaa.

Jaettu kasvatusvastuu vanhempien ja päiväkodin henkilöstön välillä vahvistaa myös lapsen mediasuhdetta ja mediataitoja. Konkreettisten yhteistyön muotojen ja rakenteiden avulla vähennetään siis epävarmuutta ja neuvottomuutta! Vanhempien saama tuki ja tieto sekä oman median käytön tapojen hahmottaminen on tutkimustiedon valossa keskeistä. Lisäksi aikuisten aktiivinen rooli lapsen median käytössä ja mediataitojen vahvistamisessa pienentää riskejä ja haittoja vähentämättä hyötyjä.

Mediasuhdetta ei tulisi siis nähdä vain kontrollin näkökulmasta vaan vanhemmat ja kasvattajat voisivat sen sijaan jakaa lasten digitaalisen maailman kiinnostuksen kohteita ja löytää enemmän iloa yhdessä oloon. Käytännössä varhaiskasvatuksen henkilöstön olisi hyvä myös keskustella vanhempien ja lasten kanssa mediasta ja välittää perheille tietoa, sekä pohtia yhdessä parhaita toimintatapoja. Vanhemmat toivovat usein erityisesti tietoa suositelluista sovelluksista ja sivustoista sekä ohjeita niiden löytämiseen. Vanhemmat toivovat myös neuvoja verkkoturvallisuuden ja yksityisyydensuojan ylläpitoon sekä median vaikutuksista lapsen kehitykseen.

Tämä teksti onkin hyvä lopettaa erään varhaiskasvattajan sitaattiin[8]:

”Nykyisin keskustelu lasten ja vanhempien digitaalisen median käytöstä on hyvin mustavalkoista. Mielestäni aikamääräiset suositukset eivät ole toimivia. Perheiden tilanteet ovat niin yksilöllisiä. Enemmän ruutuajan sijaan pitäisi puhua siitä ehtiikö lapsi kommunikoimaan vanhempien kanssa ja leikkimään rauhassa päiväkodin lisäksi, kuin kuinka monta tuntia ruutuaika voi olla päivässä. Ikärajojen valvontaan minusta pitäisi sen sijaan kiinnittää enemmän huomiota.”

Kirsi Marin, Pelituki


[1] Chaudron, S. (2015) Young Children (0–8) and Digital Technology: A Qualitative Exploratory Study across Seven Countries. European Commission, Joint Research Centre, Institute for the Protection and Security of the Citizen, Report EUR 27052; doi:10.2788/00749.

[2] AAP (2016). Media and Young Minds. COUNCIL ON COMMUNICATIONS AND MEDIA. Pediatrics November 2016,  138 (5) e20162591; DOI: https://doi.org/10.1542/peds.2016-2591 https://pediatrics.aappublications.org/content/138/5/e20162591 (Viitattu 9.9.2020)

[3] WHO (2019). Guidelines on physical activity, sedentary behaviour and sleep for children under 5 years of agehttps://apps.who.int/iris/handle/10665/311664 (Viitattu 9.9.2020)

[4] THL (2019). Pienet lapset ja ruutuaika. https://www.julkari.fi/handle/10024/138567 (Viitattu 9.9.2020)

[5] KAVI (2020). Lapsen kehittyvä medialukutaito. https://www.mediapoluilla.fi/lapsi/ (Viitattu 9.9.2020)

[6] MLL (2019). Median käytön suositukset ikäkausittain (0-18 v.) https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/lapset-ja-media/ (Viitattu 9.9.2020)

[7] OPH (2018). Varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteet – VASU. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/varhaiskasvatussuunnitelmien-perusteet (Viitattu 9.9.2020)

[8] Kaartokallio, S. (2020). Varhaiskasvatusikäisten lasten digitaalisen median käyttö ja sen tukeminen kodin ja päiväkodin yhteistyössä – Vanhempien ja päiväkodin henkilöstön näkemyksiä. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/316531 (Viitattu 9.9.2020)