Ennen poikkeustilaa oltiin huolissaan perheiden ruutuajasta
Muutaman viime vuoden aikana on julkisessa keskustelussa noussut huoli median lisääntyneestä käytöstä perheiden arjessa. Varsinkin älylaitteiden vaikutuksista vanhempien ja lasten vuorovaikutukseen on puhuttu paljon. Lasten ruutuaika on ollut toistuvasti perhe- ja vanhempainilloissa huolen aiheena. Vanhempien toiveena on ollut, että kertoisimme yksiselitteisen vastauksen lasten ruutuajasta.
Muutama vuosi sitten suositus olikin kaksi tuntia päivässä. Uusimmat suositukset perustuvat enemmän sovelluksen tai pelin sisältöön sekä lapsen ikätasoon kuin käytettyyn aikaan [1]. Kosolan ym. (toim.) kirjassa on suositusten perusteella tehty ehdotuksia yhteisistä säännöistä ja vuorovaikutuksesta perheissä, huomioiden eri ikäiset lapset [2]. Alle 2-vuotiaalle medialaitteiden käyttöä ei suositella laisinkaan ja 2–5-vuotiaille korkeintaan tunti päivässä yhdessä vanhemman kanssa. Yli 6-vuotiaiden kanssa tulisi laatia käytölle selkeät säännöt ja keskustella lapsen kanssa median käytöstä ja sisällöistä lapsen ikätaso huomioiden. Tässä vaiheessa videopelit tulevat monien lasten kiinnostuksen kohteeksi, mikä edellyttää ikärajojen noudattamista ja pelien sisällöistä keskustelua. Yli 10-vuotiaiden itsenäinen median käyttö lisääntyy, mutta edelleen keskustelua netin käytöstä ja sisällöistä on syytä vaalia perheissä. Tämän ikäisiä nuoria tulisi ohjata esimerkiksi kriittiseen medianlukutaitoon ja turvalliseen netin käyttöön.
Entä vanhempien ruutuaika, onko siitä olemassa suosituksia? Asiaan on herätty muutaman viime vuoden aikana, erityisesti vanhempien älylaitteiden käyttö lasten läsnä ollessa on ollut näkyvästi esillä uutisoinnissa. Nostot aiheesta ovat olleet varsin syyllistäviä ja aiheuttaneet jopa someraivoa mediassa. Tutkimukseen perustuvaa tietoa on vain vähän, mutta joitakin kansainvälisiä tutkimuksia aiheesta on tehty. Amerikassa tehdyssä tutkimuksessa havainnoitiin 55 perhettä ja sitä, käyttivätkö vanhemmat puhelintaan ruokailutilanteissa perheen syödessä ravintolassa. Mobiililaitetta käytti 40 /55:stä aikuisesta perheen ruokailun yhteydessä [3].
Poikkeustila toi median arvoon arvaamattomaan
Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan aikana suuri osa toiminnoista on siirtynyt verkkoon. Sosiaalisessa mediassa ja muissa kanavissa keskustellaan aktiivisesti jakaen tietoa ja vinkkejä. Ajankäyttö digitaalisissa kanavissa on lisääntynyt ja voi vain arvailla, mitä tämä tarkoittaa eri sovellusten ja suoratoistopalvelujen käytön määrässä. Yle uutisoi huhtikuussa, että Netflixin käyttö on tuplaantunut alkuvuoden aikana. Mielenkiintoista on, että radion ja äänikirjojen kuuntelu on lisääntynyt, aina ei siis tarvita ruutua sopivan viihdykkeen löytymiseksi poikkeusaikana.
Koulu, työn tekeminen ja harrastukset ovat monelta siirtyneet kotiin. Poikkeustilan vuoksi yritetään välttää lähikontakteja, jolloin ihmiset ostavat lähes kaikkea verkon välityksellä. Haasteena monessa perheessä on lasten etäkoulun ja vanhempien etätyön yhdistäminen. Molemmat tapahtuvat ruudun ääressä. Ihmiset kuntoilevat, tekevät ruokaa, leipovat, esiintyvät ja harrastavat kaikkea mahdollista nettiä hyödyntäen. Myös lasten muskarit ja jumpat ovat toteutettu hienosti verkossa.
Yhä useammassa kodissa on myös varhaiskasvatusikäiset lapset kotona, vaikka pienempien lasten olisi mahdollista olla hoidossa. Varhaiskasvatuksen työntekijöiden arvion mukaan vain noin neljäsosa lapsista on päiväkodeissa. Varsinkin pienemmät lapset ovat mielissään siitä, että vanhempien kanssa on mahdollisuus olla nyt koko ajan yhdessä. Toisaalta lapset kaipaavat ikäisiään leikkikavereita. Leikki on lasten työtä ja jotkut osa-alueet kehityksessä voivat jäädä vähemmälle huomiolle. Toisaalta poikkeusoloissa kavereiden kanssa leikkimisen ja harrastusten tilalle on voinut tulla yhdessä tehdyt kotityöt, ulkoileminen ja tietysti median seuraaminen. Kiireiseen työssäkäyntiin ja harrastamiseen verrattuna ajankäyttö on kiireettömämpää, ei ole aikapaineita niin paljon ja nyt vanhemmat näkevät lapsensa joka vuorokauden aikaan. Perheillä on mahdollisuus tehdä yhdessä asioita, joita muuten ei ehkä tulisi tehtyä. Tähän liittyy myös lasten median käytön seuraaminen, yhdessä keskustelu sisällöistä ja esimerkiksi yhdessä pelaaminen.
Poikkeustila on poikkeustila myös median käytössä ja monessa perheessä huokaistaan, että onneksi on internet, sosiaalinen media ja suoratoistopalvelut!
Poikkeustilan jälkeen ollaan valintojen äärellä
Poikkeustila voi jatkua pitkään, vaikka rajoitteita puretaankin asteittain. Oletettavasti opiskelu ja työn tekeminen jatkuvat ainakin osittain verkon välityksellä ja kotoa käsin, mutta jääkö trendi pysyväksi ilmiöksi? Mikä merkitys digilaitteilla on jatkossa perheiden arjessa? Paljon kysymyksiä, joihin ei ole tällä hetkellä vielä vastauksia.
Poikkeustilanne voi tuoda tullessaan aivan vastakkaisen ilmiön. Digitaalinen elämä voi tuntua vähitellen kahlitsevalta, tietokoneen näkeminenkin ällöttää ja laitteiden hälytysäänet ärsyttävät kuuloaistia. Lautapelit löytyvät komeron kätköistä digipelien rinnalle, kirjat ja lelut saavat uuden elämän.
Perheissä voi löytyä aivan uusi ulottuvuus myös median käyttöön. Medianlukutaitojen kehittyessä voi muodostua uusi tapa käyttää mediaa hyödyksi ajatuksella, että laatu korvaa määrän. Tärkeintä ei ole se, kauanko katsotaan televisiota, pelataan tai selataan nettiä vaan se, mitä sieltä katsotaan, katsotaanko yhdessä lapsen kanssa ja osataanko olla kriittisiä.
Jatkossa nähdään, palautuuko median käyttö kodeissa epidemiaa edeltävälle tasolle, koskien sekä lasten että vanhempien laitteiden käyttöä. Ja ennen kaikkea, tuleeko kaiken muun tekeminen arvoon arvaamattomaan, kuten toisten tapaaminen, syöminen ravintolassa, luonnossa liikkuminen – ilman medialaitteita!
Poikkeustilan vaikutuksia perheiden arkeen tutkitaan varmasti jatkossa ja saadaan tietoa enemmän myös median käytön muutoksista korona-aikana. Turun yliopiston tutkijat keräävät parhaillaan aineistoa poikkeustilan vaikutuksista suomalaisten lapsiperheiden arkeen. Tutkimukseen liittyy kaikille avoin nettikysely, johon voi vastata 17.5. saakka linkistä www.utu.fi/koronakysely-lapsiperheille
Eija Myllymäki, Pelituki
- AAP, American Academy of Pediatrics Announces New Recommendations for Children’s Media Use. 2016. https://www.aap.org/en-us/about-the-aap/aap-press-room/Pages/American-Academy-of-Pediatrics-Announces-New-Recommendations-for-Childrens-Media-Use.aspx
- Kosola S., Moisala M. & Ruokoniemi P. (toim.) 2019. Lapset, nuoret ja älylaitteet – Taiten tasapainoon. Helsinki: Duodecim.
- Radesky, J S., Kistin, C J., Zuckerman, B., Nitzberg, K., Kaplan-Sanoff, M., Augustyn M. & Silverstein M. 2014. Patterns of Mobile Device Use by Caregivers and Children During Meals in Fast Food Restaurants. Pediatrics, Vol. 133 Saatavissa: https://pediatrics.aappublications.org/content/pediatrics/133/4/e843.full.pdf