Suomen rahapelijärjestelmä mullistuu muutaman seuraavan vuoden aikana. Veikkauksen monopolista siirrytään osittaiseen lisenssijärjestelmään näillä näkymin vuoden 2027 alussa. Suomen laillisille rahapelimerkkinoille tulee uudistuksen myötä arviolta kymmeniä uusia toimijoita, jotka voivat toimeenpanna verkossa ja markkinoida suhteellisen vapaasti mm. vedonlyönti- ja kasinopelejä. Fyysiset peliautomaatit, pelisalit, kasinot ja totopelit jäisivät edelleen valtion määräysvallassa olevan yksinoikeusyhtiön toteutettavaksi. Käytännössä Veikkaus jaettaisiin saman konsernin sisällä toimivaan kahteen yhtiöön: toinen toimisi yksinoikeustoimiluvalla ja toinen kilpailluilla (verkkopeli)markkinoilla. Tarjolla oli kevyttä kesälukemista 417 sivun verran 3.7. – 18.8. lausuntokierroksella olleen rahapelijärjestelmän uudistamista koskevan hallituksen esityksen muodossa. Teen tässä kirjoituksessa joitain huomioita hallituksen esityksestä ja siitä annetuista lausunnoista. Esitys ja lausunnot löytyvät lausuntopalvelusta.
Uudistuksen tavoitteita ovat hallituksen esityksen mukaan pelihaittojen ehkäisy ja vähentäminen sekä rahapelaamisen kanavointi säännellyille markkinoille. Nämä tavoitteet ovat esitykseen sisältyvän vaikutusarvionkin mukaan osin keskenään ristiriitaisia. Tehokas kanavointi edellyttää säännellyillä markkinoilla toimiville mahdollisimman vähäisiä rajoituksia pelitarjontaan ja markkinointiin. Kanavointitavoitteella voidaankin perustella monien selvästi pelihaittoja lisäävien toimien sallimista. Pelihaittojen suhteen tulevaisuus ei näytä lupaavalta: esityksen vaikutusarvion mukaan haitat tulevat todennäköisesti kasvamaan. Näin mm. siksi, että toisin kuin nyt, myös kaikkein haitallisimpien pelien markkinointi sallittaisiin ja pelaajille ei tulisi mahdollisuutta asettaa koko laillista pelitarjontaa koskevaa kulutusrajaa. Hyviäkin asioita esityksestä löytyy mm. kolmansien osapuolten tekemän markkinoinnin kielto (rajaa pois ns. Affiliate-markkinoinnin mm. some-persoonien kautta) ja keskitetty pelaajarekisteri, jonka avulla saadaan entistä kattavammin tietoa pelaajista ja pelikäyttäytymisestä.
Esitetyt pelihaittojen ehkäisykeinot eivät ole riittävät
Pelihaittatyötä tekevät järjestöt ja THL nostavat omissa lausunnoissaan esille esityksen heikkouksia suhteessa tavoitteena olevaan haittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen. Kaikki kiinnittävät huomiota mm. haitallisimpien pelien markkinoinnin sallimiseen ja universaalin kulutusrajan asettamisen mahdottomuuteen. Tarvittavana lisätoimena lausunnoissa esitetään myös haitallisimpien pelien ikärajan nostamista.
Erityisen kiinnostavaa on ollut lukea muista näkökulmista esitykselle esitettyä kritiikkiä. Oikeuskansleri kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, ettei haittojen ehkäisy näytä olleen erityisen tärkeä tavoite, josta puolestaan seuraa, ettei esitys kenties täytä EU:n tuomioistuimen kilpailun rajoittamisen edellytyksiin liittyviä vaatimuksia. Oikeuskanslerin lausunnossa myös viitataan perustuslaissa määritettyyn julkisen vallan velvollisuuteen edistää väestön terveyttä, tämän velvoitteen kanssa haittoja todennäköisesti lisäävä uudistus on ristiriidassa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston lausunnossa pidetään todennäköisenä, että uudistuksella saadaan kanavoitua säännellyn järjestelmän piiriin entistä suurempi osa pelaamisesta, mutta haittoja tämä ei vähennä. Kuluttajaliiton lausunnossa korostetaan mm. sosiaalisessa mediassa tehdyn markkinoinnin sääntelyn tarvetta ja valvonnan riittävää resursointia.
Esitys tuo esiin positiivisia elementtejä sekä huolen aiheita
Mitä hyvää esityksestä löytyy? Pelihaittatyön näkökulmasta ainakin mainitut pelaajarekisteri ja kolmansien osapuolten markkinointikielto. Muista näkökulmista esityksessä nähdään paljon enemmän positiivista. Sanoma Median mukaan esitys onnistuu tasapainoilmaan haittojen vähentämisen ja kanavoinnin nostamisen tavoitteiden välillä. Sanoma myös kiirehtii uudistuksen saamista voimaan jo alkuperäisen aikataulun mukaan vuoden 2026 alussa. Myös Uutismedian liitto pitää esitystä tasapainoisena ja pitää tärkeänä, että esitys jättää tilaa mainonnan vapaudelle. Olympiakomitea ja useat urheilun lajiliitot pitävät esitystä tarpeellisena ja oikeansuuntaisena, mutta olisivat toivoneet esitykseen Ruotsin mallin mukaista mahdollisuutta pienimuotoisten rahapelien järjestämiseen yleishyödyllisille toimijoille. Rahapeliyhtiöt ja niitä lähellä olevat tahot pitävät uudistusta tietysti hyvänä ja tarpeellisena, mutta kaipaisivat laajempia markkinointimahdollisuuksia. Valtioneuvoston kanslia puolestaan toteaa esityksen parantavan järjestelmän kanavointikykyä ja pitää tärkeänä, että yksinoikeustoimiluvalla toimivan yhtiön ei jatkossa tarvitsisi olla kokonaan valtion omistama.
Kuka maksaa viulut, kun haitat lisääntyvät?
Yksinoikeusjärjestelmän vuotamisesta ja järjestelmän ulkopuolisen pelaamisesta on aiheellisesti huolestuttu. Ongelmallisesti pelaavien kohdalla huoli on erityisen perusteltu; juuri he pelaavat paljon muitakin kuin Veikkauksen pelejä. Muutos kuitenkin todennäköisesti lisää pelihaittoja, kun tarjonta ja markkinointi lisäävät pelaamista ja osa tehokkaista sääntelykeinoista jätetään käyttämättä. Toimilupajärjestelmään siirtymisestä hyötyvät peliyhtiöiden lisäksi markkinoinnista ja sponsoroinnista hyötyvät toimijat. Valtion tuloja esitetyn mallin ei arvioida kasvattavan. Kuka maksaa viulut, kun haitat lisääntyvät? Valtio, hyvinvointialueiden rahoituksen ja erilaisten sairastamiseen liittyvien kustannusten muodossa. Tätä kautta pääsemme kaikki veronmaksajina osallistumaan. Kovimman laskun maksavat kuitenkin ne ihmiset, ja perheet, joiden elämään ongelmallinen pelaaminen aiheuttaa terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia vaikeuksia pitkäksi aikaa.
Pelituen ja Sovatek-säätiön kehittämispäällikkö Jarkko Järvelin
