Petteri Orpon hallitus toteaa hallitusohjelmassaan, että Suomi siirtyy viimeistään 1.1.2026 alkaen rahapelaamisessa online-pelien osalta kilpailtuun lisenssimalliin. Lisenssijärjestelmään siirtyminen tulee koskemaan kaikkein haitallisimpia rahapelituotteita, kuten netin rahapeliautomaatteja, kasinopelejä ja vedonlyöntiä. Uudistuksen tavoitteena on hallitusohjelmakirjauksen mukaan ehkäistä ja vähentää erilaisia rahapelihaittoja ja parantaa kanavointiastetta.
Me rahapelihaittatyötä tekevät järjestöt haluamme muistuttaa, että rahapelihaittojen ehkäisyn ja vähentämisen pitää olla keskeisin tekijä järjestelmämuutoksessa. Huolenamme on, että pelihaittojen ehkäisy jää vain pakolliseksi sivulauseeksi ja todellisuudessa muutosta ohjaavat vahvat tuottotavoitteet. Tämä todennäköisesti johtaa uuteen järjestelmään, joka toistaa edellisen virheet.
Riskinä on rahapelien saatavuuden ja markkinoinnin lisääntyminen ja kasvavat haitat. Toimialalla, jonka tuote aiheuttaa vakavia haittoja ja jonka tuotot tulevat isolta osin pieneltä paljon pelaavalta joukolta, ei ole olemassa helppoa rahaa.
Rahapelien haitallisuutta, saatavuutta ja näkyvyyttä vähennettävä
Rahapelihaittoja ja -ongelmia esiintyy kaikissa rahapelijärjestelmissä. Haittojen määrään ja vakavuuteen pystytään vaikuttamaan sillä, miten rahapelitoimintaa säännellään, ohjataan ja valvotaan. Keskeistä on vähentää rahapelien haitallisuutta, saatavuutta ja näkyvyyttä. Rahapelihaittatoimijat muistuttavat, että kyseessä tulee olla markkinoiden haltuunotto, ei niiden vapauttaminen.
Rahapelihaitoilla tarkoitetaan toistuvaa rahapelaamista, joka aiheuttaa yksilölle kielteisiä seurauksia, kuten merkittäviä taloudellisia tappioita, riippuvuutta tai fyysisiä ja/tai psyykkisiä ongelmia. Myös pelaajan lähipiiri ja yhteiskunta voivat kokea haittoja rahapelaamisesta. Rahapelit eivät ole normaali kulutushyödyke, vaan pahimmillaan vakavaa riippuvuutta aiheuttava tuote.
Mitä uusi hallitus tavoittelee?
Tällä hetkellä Suomessa on monopoli, jossa Veikkaus Oy:llä on yksinoikeus järjestää Manner-Suomessa rahapelitoimintaa ja markkinoida rahapelejä. Uusi hallitus haluaa avata online-rahapelit kilpailulle lisenssijärjestelmän avulla viimeistään vuoden 2026 alussa. Lisenssijärjestelmässä yritykset voivat hakea itselleen lisenssiä eli oikeutta järjestää rahapelejä. Lisenssiehdot täyttävät rahapeliyhtiöt siirtyisivät Suomen sääntelyn piirin ja maksaisivat lisenssimaksun sekä arpajaisveroa voitoistaan.
Lisäksi hallitus aikoo selvittää hajasijoitettujen rahapeliautomaattien siirtämistä valvottuihin tiloihin. Pelihaittojen ehkäisyn näkökulmasta pidämme hyvänä, että rahapeliautomaattien siirtämistä erillisiin tiloihin harkitaan ja selvitetään. Toivomme selvityksen johtavan toimenpiteisiin mahdollisimman nopealla aikataululla. Huolestuttavaa hallitusohjelmakirjauksissa on mainonnan vahva painottaminen osana kanavointia.
Rahapelihaitta-asiantuntijoita kuultava, oppia Pohjoismaista
Päätöstä toteutettaessa tulee varmistaa päätöksenteon vahva tietoperusta sekä muutoksen seuranta rahapelihaittojen näkökulmasta. Toimet tulee valmistella ja toteuttaa huolella ja ottaa oppia pohjoismaisista ja eurooppalaisista järjestelmämuutoksista sekä niiden tuomista haasteista. Rahapelitutkijoita sekä pelihaittatoimijoita tulee kuulla laajasti ja kattavasti, kun järjestelmän yksityiskohdista päätetään.
Haluamme korostaa, että:
- Lisenssijärjestelmän päätehtävän tulee olla haittojen ehkäisy ja rahapeliongelmien vähentäminen. Lainsäädännössä tulee huomioida haittojen ehkäisy ja vähentäminen laajasti ja yksityiskohtaisesti.
- Tulee perustaa vahva viranomainen, jolla on tarpeeksi resursseja ja riittävät valtuudet valvoa rahapelitoimintaa.
- Markkinointia tulee säännellä tiukasti. Tulee määritellä selkeästi missä, miten, kenelle, milloin ja kuinka paljon vain aikuisille suunnattua rahapelimainontaa saa tehdä. Kattavaa markkinointikieltoa on harkittava osana keinovalikoimaa. Markkinoinnin valvontaan tarvitaan riittävät resurssit ja sääntelyn vastaisesta markkinoinnista tulee olla tuntuvat rangaistukset.
- Rahapeliyhtiöitä tulee vastuuttaa selkeään viestintään pelaamisen ikärajasta, pelaamisen hallinnan vaihtoehdoista, auttavista palveluista sekä pelaamisen riskeistä.
- Kaikilla rahapelien tarjoajilla tulee olla yhtenäiset, tehokkaat ja helppokäyttöiset pelinhallintavälineet, kuten yhteinen talletusraja sekä keskitetty pelikieltorekisteri. Näiden tulee olla pakollinen osa rahapelitoiminnan ohjausta, eikä niitä voi jättää toimijoiden oman harkinnan varaan. Rajoja määritellessä tulee huomioida nuoret aikuiset (18–24-vuotiaat) erityisenä riskiryhmänä.
- Lainsäädännön tulee velvoittaa yhtiöitä pelaajadatan hyödyntämiseen pelihaittojen ehkäisyssä ja haitalliseen pelikäyttäytymiseen puuttumisessa (duty of care) sekä määritellä nämä velvollisuudet selkeästi ja yksiselitteisesti.
- Osana järjestelmämuutosta tulee varmistaa edellytykset ehkäisevälle työlle sekä tuki- ja hoitopalveluiden saatavuus yhdenvertaisesti, kattavasti ja valtakunnallisesti.
Yhteyshenkilöt:
EHYT ry: Riitta Matilainen, rahapelihaittayksikön päällikkö
p. 040 707 6960
riitta.matilainen@ehyt.fi
Peluuri: Inka Silvennoinen, yksikön päällikkö
p. 040 760 8507
inka.silvennoinen@peluuri.fi
Kannanoton takana ovat seuraavat pelihaittatoimijat: A-klinikkasäätiö, EHYT ry, Pelituki, Peluuri, Sininauhaliitto ry, Sosped-säätiö, Takuusäätiö ja Tiltti