Tällä viikolla vietetään Mediataitoviikkoa, ja mikäs sen sopivampi aika puhua sosiaalisesta mediasta, joka on merkittävä osa monen arkea.

Sosiaalisesta mediasta ja muista nettisisällöistä puhutaan aika usein huolien värittämään sävyyn, vaikka toki myös hyödyt tunnistetaan. Ja totta on, että netti on pullollaan erilaisia sisältöjä, joista osa on haitallista ja aiheuttaa monille meistä stressiä tai pahaa oloa. Uutiset sodasta, taloustilanteista ja ilmastokriisistä voivat jäädä pyörimään mielessä ja somessa pyöriessä voi helposti herätä ajatuksia siitä, voisiko elämäni olla vähän enemmän, vähän parempaa, pitäisikö minun olla vähän enemmän ja vähän parempi.

Ja sitten on tietysti kaikki se muu ikävä, mitä netissä ja somessa – kuten myös niiden ulkopuolella – riittää: seksuaalinen häirintä, vihapuhe, väärän informaation levittäminen, kiusaaminen ynnä muut ilmiöt. Miten ongelmia ehkäistään, miten vikakohtiin puututaan, miten ikäviltä asioilta voi suojautua?

Mutta entä tulevaisuuspuhe? Ainakin oma kokemukseni on, että (julkista)keskustelua siitä, millainen on itse kenenkin unelmien some tai millaista roolia toivomme somen ylipäänsä näyttelevän tulevaisuudessa kuulee suhteellisen harvoin. Juuri tulevaisuuspuhetta kuitenkin tarvitaan, jotta haittoja voidaan pitkällä tähtäimellä vähentää ja hyvinvointia vahvistaa. Osaamme kyllä nimetä mitä emme haluaisi netissä ja somessa olevan, mutta sanoitammeko riittävästi sitä, millainen haluaisimme somen tulevaisuudessa olevan?

Unelmien somessa jokainen saa olla oma itsensä

Lasten ja nuorten säätiö & TietoEVRY julkaisivat vuonna 2021 Unelmien some -selvityksen, jonka vastaajat olivat iältään 15-18-vuotiaita nuoria. Selvitys tarjoaa mielestäni arvokkaan näkökulman someen. Selvityksen mukaan nuorten unelmien some on turvallinen paikka, jossa jokainen saa olla oma itsensä, ja jossa omaa arkea jaetaan silottelematta ilman filttereitä. Nuoret toivovat, että somessa voi edistää itselle tärkeitä asioita ja että kaikilla on somessa yhdenvertainen mahdollisuus tulla kuulluiksi. Toisaalta nuoret kaipaavat enemmän aikaa toistensa kanssa ilman somea, ja he ovat huolissaan siitä, että some vie tulevaisuudessa entistä suuremman osan ajastamme.

(Siinähän tuli jo monta konkreettista asiaa, joita voimme alkaa toteuttaa jo tänään päästäksemme askeleen lähemmäksi unelmien somea!)

Väitän, että nuoret ovat tietoisempia ja paremmin perillä somen mahdollisuuksista ja haasteista kuin me aikuiset usein ajattelemmekaan. Uskon myös, että loppujen lopuksi niin aikuisten kuin nuortenkin unelmien some on hyvin samankaltainen paikka. Olen melko varma, että vain harva meistä todella toivoo somen haukkaavan entistä suuremman palan ajastamme. Suurin osa meistä nauttii myös varmasti aitoudesta ja elämänmakuisista asioista enemmän kuin virheettömyydestä ja filttereistä. Me ihmiset kaipaamme yhteyttä toisiimme, tunnetta kuulumisesta johonkin ja kokemusta kuulluksi tulemisesta. Parhaimmillaan some lisää yhteyden, kuulumisen ja kuulluksi tulemisen mahdollisuuksia, mutta tarvitsemme näitä asioita myös somen ulkopuolella.

Millainen on sinun unelmiesi some?

Olitpa somen aktiivikäyttäjä, satunnainen nettiselailija tai täysin vailla somea elävä: ota hetki aikaa ja mieti, millainen on sinun unelmiesi some. Voit pohtia laajasti sitä, miten ja mihin toivoisit somea käytettävän, millaista sisältöä somessa jaettaisiin, miten some vaikuttaisi sosiaalisiin suhteisiimme ja miten kohtelisimme toisiamme somessa. Entä millaisia tunteita unelmien some meissä herättäisi? Tai olisiko unelmien some sellainen, että viettäisimme siellä vain tietyn verran aikaa päivässä/viikossa/kuukaudessa?

Some muodostuu loppujen lopuksi suurelta osin siitä, kuinka me ihmiset päätämme käyttäytyä ja miten me kohtelemme toinen toistamme ja itseämme. Alustat ovat toki mitä ovat, mutta käyttäjät tekevät somesta somen. Some- ja nettihaittojen vähentäminen lähtee meistä jokaisesta, käyttäytymisestämme ja toimintatavoistamme. Somea on mahdollista käyttää hyvinvointia tukevalla tavalla. Kaikki haitat eivät myöskään yksiselitteisesti poistu sillä, että lopetamme somen käytön. Somesta poistumalla voi toki rajoittaa omaa altistumistaan haitoille, mutta some vuorovaikutuksen tilana ja paikkana muuttuu vain, jos muutamme sitä sisältäpäin.

Muutos on kiinni meistä. Vanha ohje toimii tässäkin: kohtele muita niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan – niin somessa kuin sen ulkopuolella.

VINKKI: #Somemielessä? -työkalu tarjoaa neuvoja ja harjoituksia oman somen käytön tarkasteluun ja digihyvinvoinnin vahvistamiseen.

Saara Kultamaa, Pelituki

Valokuvassa Pelituen asiantuntija Saara Kultamaa.