Tässä blogissa mietin, voisiko diskurssianalyysi tarjota joitakin näkökulmia asiakastyöhön. Jos lukija haluaa syventyä siihen mitä kaikkea on diskurssianalyysi, hän voi tehdä sen vaikkapa täällä. Siellä käytyään huomaa, että siihen sisältyy erilaisia painotuksia. Tämän takia pidättäydyn itse diskurssianalyysin laajassa merkityksessä, joka tutkii, miten kielen kautta tuotetaan sosiaalista todellisuutta eri tilanteissa.
Vaikka diskurssianalyysi tutkii muutakin merkityksensiirtoa kuin puhetta, on nyt mielessäni puheen kautta tapahtuva viestintä. Käymässäni ratkaisukeskeisessä lyhytterapiakoulutuksessa harjoittelimme diskurssianalyysin soveltamista asiakastyöhön.
Meidän tuli kiinnittää huomiota tekemiimme työntekijän ja asiakkaan välisen keskustelujen eri osiin. Kuten: Millaisia ilmaisuja asiakas/työntekijä käyttävät? Mitä he tarkoittavat ilmaisuillaan? Mihin he pyrkivät vaikuttamaan ilmaisuillaan? Seurasimme myös millaisia oletuksia, arvostuksia ja mielikuvia meille syntyi, miten valta ilmeni keskustelussa, miten keskustelijat asemoivat itsensä, millaisia attribuutioita (toimintaa/tapahtumia selittäviä asioita) ilmeni.
Vaikka omaa työskentelyä on mahdoton arvioida objektiivisesti, ei se silti estä katsomasta myös omaa toimintaamme em. mukaisesti. Mitä enemmän sitä teemme sitä paremmiksi tulemme. Esimerkiksi vastaanotolla oleva rahapelaaja voisi sanoa, että: Minusta tuntuu, että haluan itse asiassa hävitä. Kun emme jää kiinni seikkaan, että tämä voi tarkoittaa niin montaa asiaa kuin on sen sanojaa, voimme nyt tehdä itse tulkintoja.
Hän nostaa mielenkiintoisen ristiriidan – haluta hävitä. Hän sanoo myös itse asiassa. Se kuulostaa kuin hän haluaisi korjata tai oikaista jotain aikaisempaa näkemystä – ehkä työntekijän oletusta, että hän haluaa voittaa. Hän tuottaa meille merkittävän kuvan omasta todellisuudestaan ja pelaamiseen liittyvistä voimista, ehkä hän haluaa saada juuri sen aikaan. Voittamiseen liittyviä toiveita rahapeleissä on helpompi haastaa, miten häviämisen haluamista lähestytään. Onko häviämisen haluaminen ainoa keino saada pelaaminen loppumaan, vai onko se yhteydessä hänen arvostukseensa itseään kohtaan. Voisiko se olla jonkinlainen toimintaa selittävä asia? Mikä on paras tapa esittää tämä asiakkaalle? Onko valta-asetelma riittävän tasapainoinen eikä tulkintani kuulosta väitteeltä.
Olemme usein, ehkä ymmärrettävästi, kiinnostuneempia asiakkaan puheesta. Diskurssianalyysi kehottaisi minua kiinnostumaan paljon laajemmin, miten todellisuus ilmenee omassa työhuoneessani. Onneksi meidän ei tarvitse ihan aina tulkita kaikkea, mutta uskon, että em. asioissa ei ole mitään vierasta asiakastyötä tekeville.
Arto Hernetkoski, Pelituki
