Oletko sinä joskus suuttunut pelille?
Minä olen, ja monesti olenkin, jos kurkottelen muistikuviani aina lapsuuteen saakka. Elämäni aikana olen suuttunut lautapeleille, ulkopeleille, sattumapeleille, taitopeleille ja kyllä, myös digipeleille. Varhaisempina vuosina pelinappulat ovat lentäneet seinään. Joskus olen poistunut tilanteesta ja mennyt hengittelemään sivummalle rauhoittaakseni hermojani.
Enkä ole ainoa. Pelien parissa ärtymystä voivat kokea niin lapset, nuoret kuin aikuisetkin. Monien kohdalla esim. pelissä epäonnistuminen voi ärsyttää hieman, mutta ärtymys laantuu nopeasti. Toisilla tunne ottaa helpommin valtaansa ja tunteen ilmaisu näkyy ja kuuluu kauas. Nuorten digipelaajien kanssa jutellessa törmää tasaisin väliajoin kertomuksiin siitä, kuinka pelissä meni hermo ja sitten näppäimistö tai pahimmillaan koko tietokone saikin jo kyytiä. Jälkeenpäin ajatellen raivostuminen on saattanut tuntua jopa koomiselta, mutta adrenaliinikuohussa voi olla vaikeaa ajatella järkevästi.
Digipeleille suuttuminen saattaa äkkiseltään mietittynä tuntua vähän hölmöltä etenkin tilanteen ulkopuolisesta henkilöstä. Sehän on vaan peli, miten se voi herättää noin voimakkaita tunteita? Miksi sitten pelaat tuota peliä, jos se ärsyttää sinua noin kovasti? Uskokaa tai älkää, tällaiset kysymykset eivät ole omiaan lieventämään kuumentuneita tunteita.
Peliärtymykseen voivat vaikuttaa monet asiat ja yksilöllinen vaihtelu on suurta. Alla muutama esimerkki asioista, jotka voivat osalla meistä saada peliärtymyksen leiskahtamaan:
1. Vireystilan lasku
Usein peleille ärsyyntyy helpommin silloin, kun ei oikeastaan haluaisi (enää) pelata tai on muutoin vähän väsynyt (tai nälkäinen). Kun peli alkaa ärsyttää, on se hyvä merkki itselle, että nyt viimeistään on aika lopettaa ja siirtyä muihin puuhiin.
2. Peliseura
Kun pelaa rennonletkeässä porukassa, jossa tärkeintä on yhdessäolo, on usein helppoa säilyttää hermonsa. Sen sijaan kilpailuhenkisemmällä kokoonpanolla tunteet voivat olla enemmän pinnassa. Myös se, pelaako tuttujen vai tuntemattomien kanssa, voi vaikuttaa siihen, millaisia tunteita kokee voivansa ilmaista. Usein läheisille on helpompaa kiukutella kuin tuntemattomille tilanteessa kuin tilanteessa. Muiden pelaajien provosoiva käyttäytyminen tai suoranainen ärsyttäminen ja häirintä voivat tietysti myös olla suuttumisen taustavaikuttimia.
3. Peliin liittyvät elementit
Jos peli on omalle taitotasolle liian vaikea, alkaa helposti ärsyttää. Eihän mitään asiaa ole kivaa jauhaa kerta toisensa perään, jos tuntuu että ei kerta kaikkiaan edisty tai pärjää muille. Kaikki eivät myöskään nauti samoista pelimekaniikoista, joten toiset pelit voivat jo lähtökohtaisesti tuntua vähemmän miellyttäviltä kuin toiset.
4. Omat odotukset
Ärtymystä voivat aiheuttaa myös omat odotukset. Jos lähtee mukaan peliin ja odottaa sen tuottavan iloa, onnistumisen kokemuksia ja viihtymistä, voi ärtymys nostaa päätään, jos näin ei tapahdukaan. Samaten jos tavoitellaan tosissaan voittoa ja investoidaan omaa aikaa ja energiaa peliin, ei häviö välttämättä lämmitä mieltä.
Digipeleille suuttuminen on ilmiönä samanlainen kuin missä tahansa kilpailussa, joukkuelajissa tai lautapelissä suuttuminen. Osalla ihmisistä tunteet kuumenevat helpommin kuin toisilla tämänkaltaisissa tilanteissa. Siinä ei ole mitään epänormaalia tai moitittavaa, olipa kyse lapsesta tai aikuisesta. Sen sijaan siihen, miten tunnetta ilmaisee, on syytä kiinnittää huomiota jo pienestä lähtien. Tavaroiden hajottaminen, kanssapelaajiin kohdistuva epäasiallinen kielenkäyttö tai itseen tai muihin kohdistuva fyysinen väkivalta eivät ole hyväksyttäviä tapoja ilmaista peliärtymystä.
Omia tunteita kannattaa pyrkiä kuulostelemaan ja pääsemään pintaa syvemmälle. Se ei aina ole helppoa ja tunteiden sanoittamiseen ja ymmärtämiseen voi tarvita toisen ihmisen apua. Erityisen suuri tuen tarve on lapsilla, jotka vasta harjoittelevat tunteiden säätelyä. Kun seuraavan kerran huomaat itsesi tai vaikka lapsesi ärtymyksen alkavan kohota pelatessa, yritä pysähtyä tunteen äärelle:
- Mikä ärtymyksen todellisuudessa aiheuttaa? Tunteen takaa voi löytyä esim. turhautumista, pettymystä, epäonnistumisen häpeää, huonommuuden tunteita, kateutta tai väsymystä.
- Miten voin rauhoittaa itseäni ärtymyksen hetkellä? Esim. tilanteesta poistuminen ja yksinkertaiset hengitysharjoitukset ovat tutkitusti tehokas tapa rauhoittaa kehoa.
Pelaamiseen, kuten mihin tahansa muuhunkin tekemiseen liittyvät vaihtelevat tunteet ovat täysin normaaleja ja oikein. Joskus suututtaa, eikä se haittaa. Joskus ärräpäät lentävät, eikä sekään haittaa. Kunnioittavasta käytöksestä muita kohtaan ei kuitenkaan voi tinkiä, edes silloin kun ärsyttää.
Saara Kultamaa, Pelituki
