Pienet koululaiset astuvat katukuvaan liian iso reppu selässä ja epävarma askel suojatiellä. Vähän isommat pälyilevät puhelintaan pyörällä ajaessaan ja vielä vähän isommat tasapainottelevat vastuun ja vapauden välillä muuttaessaan ensimmäistä kertaa omaan opiskelija-asuntoonsa.

Koulun, opiskelun tai työn alku tarkoittaa kaiken ikäisillä loma-aikataulujen kääntämistä taas arkirytmiin. Kännykkäsovellusten käyttö, somen eri kanavien seuraaminen, elokuvien katselu tai videopelien pelaaminen saattaa olla vielä kesäaikataulussa ja vieroitusoireen tyyppisiä tuntemuksia voi tulla yllättäen esiin. Mitä siis tehdä, kun kiinnostus on ihan muualla, koulutehtäviin pitäisi keskittyä ja illalla mennä nukkumaan ainakin saman vuorokauden puolella?

Jaana Wessman on lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri, tietojenkäsittelytieteen tohtori, lasten häiriökäyttäytymisen tutkija ja tietokonepeliharrastaja itsekin. Olin kuuntelemassa hänen luentoaan ”Digitaaliset pelit ja mielenterveys – pelien positiiviset ja negatiiviset vaikutukset” [1]. Nostan luennosta muutamia huomioita unen merkityksestä hyvinvointiin.

Niin kuin tiedetään, digitaalisten pelien pelaaminen on hauska ja hyödyllinen harrastus, mutta runsaasta pelaamisesta voi aiheutua myös monia haittoja. Wessman korosti erityisesti unen merkitystä lukuisiin kansainvälisiin tutkimuksiin viitaten. Riippuvuustyyppiset oireet peleistä ja sosiaalisesta mediasta ennustavat heikompaa koulumenestystä, keskittymisen vaikeuksia, verenpaineen, verensokerin, kolesteroliarvojen kohoamista sekä univaikeuksia. Runsaaseen tietokonepelien pelaamiseen erityisesti iltaisin liittyy unensaannin vaikeuksia, huonompaa unenlaatua ja unenpuutetta. Lisäksi jatkuva intensiivinen pelaaminen alkaa vaikuttaa palautumiseen, koska autonominen hermosto käy ylikierroksilla vielä nukahtamisen jälkeenkin.

Taustalla voi olla myös laitteiden sinivalo ja vireystilan nousu, koska melatoniinin (yö- tai pimeähormoni) eritys estyy ruudun kirkasvalon vuoksi. Tämä aiheuttaa häiriöitä nukahtamisessa ja heräämisessä, jolla on taas vaikutus oppimiseen ja muistiin. Ei siis ihme, että nuori ei jaksa koulussa keskittyä ja sama ilmiö näkyy luultavasti monilla työpaikoillakin.

Lisäksi unenpuute tutkimusten mukaan mm. heikentää tunnetaitoja, ihmissuhdetaitoja, stressinsietokykyä, sekä kykyä positiiviseen ajatteluun ja rakentavaan ongelmanratkaisuun. Mielenkiintoista on, että unenpuutteen vaikutus toimintakykyyn vastaa puolen promillen tai suurempaa humalaa. Puhumattakaan, mikä vaikutus univaikeuksilla on poissaoloihin koulusta tai työstä! Monet yhteistyökumppanit ovatkin ilmaisseet huolen nuorten ja nuorten aikuisten poissaoloihin koulusta. He ovat havainneet usein syyksi pitkälle yöhön, tai globaalin pelimaailman vuoksi jopa aamuun, venyneet pelisessiot. Viimeisimmät tilastotiedot kertovat, että nuorille suunnatussa ammatillisessa koulutuksessa 8,7 % opiskelijoista keskeytti opintonsa [2]. Ehkä joidenkin kohdalla pelimaailma vei voiton.

Tässä muutamia vinkkejä ja ajatuksia uniongelmien ehkäisemiseksi:

  • jonkun fyysisen harrastuksen lisääminen päivärytmiin
  • asettuminen iltamoodiin hyvissä ajoin ennen tavoiteltua nukkumaanmenoa: kevyt iltapala, somekanavat äänettömälle, puhelimen sinivalo pois, vireystilaa ja jännitystä lisäävien pelien ja elokuvien välttäminen ainakin tuntia ennen nukkumaanmenoa
  • ei kännyköitä sänkyyn, kännykän latauspiste toiseen huoneeseen
  • kasvattajille faktatietoa mm. pelaamisen ajankohdan pohtimista tuntimäärien sijaan, nettimaailmassa voi olla uneen vaikuttavaa ahdistavaa sisältöä, josta on hyvä keskustella lapsen kanssa ja ennen kaikkea, on hyvä muistaa oma esimerkki!
  • vaikuttaminen nuoriin omien valintojen kautta: päätettävä illalla, onko seuraava päivä hyvä, levänneenä jaksaa paremmin keskittyä kouluun, kavereihin ja seuraavan iltapäivän pelaamiseenkin.

Toinen asia, mikä kannattaa nostaa esiin uuden lukuvuoden alkaessa on nuoren muuttaminen toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Tämä tarkoittaa ensimmäistä omaa asuntoa, omaa taloutta, vapautta, mutta myös vastuuta. Nuorilla on talousasioiden kanssa usein ongelmia, kun pääsee ”vanhempien valvovan silmän alta vapauteen”. Talous ja nuoret (TAT) tekemän kyselytutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista (56 %) ajattelee, että nuorten talousosaaminen on jokseenkin tai erittäin huonolla tasolla. Vastaajien mielestä kodilla tulisi olla ensisijainen vastuu nuorten talousosaamisen parantamisesta (39 % vastaajista). [2]. Talousongelmiin voi liittyä myös rahapelaamisen kokeileminen tai digipelaamisen riistäytyminen käsistä, jolloin ei jaksa huolehtia laskuista tai muusta elämästä.

Oman talouden suunnittelu on syytä aloittaa heti opiskelun alussa, jotta rahat riittävät kuukauden loppuun asti. Jenna Mäkelä toimii kokemusasiantuntija peliriippuvuusasioissa ja hänen mukaansa nettoajattelu on toimiva malli ihmisille, joilla taloudenhallinta ei ole hallussa[3]. Etukäteen rahaa ei saa käyttää, mutta sitä voi säästää jotain tarkoitusta varten. Jos haluaa vaikkapa matkustaa kaverin luo tai ostaa takin, on rahaa säästettävä ennakkoon tätä tarkoitusta varten. Tavoitteisiin pääsee usein pienin askelin!

Hyviä talouden suunnittelun ja hallinnan välineitä löytyy useita, esimerkiksi seuraavilta verkkosivuilta:

Nuorisoasuntoliitto ry eli NAL:n omaan kotiin opas

Marttojen budjetti- ja kirjanpitolomakkeet

Takuusäätiön Penno-työkirja

Useita taloudenhallinnan välineitä muntalous

Hyvää alkanutta syyslukukautta ja työhön paluuta. Ja muistakaa nukkua tarpeeksi!

Eija Myllymäki, Pelituki

1. Wessman J. Digitaaliset pelit ja mielenterveys – pelien positiiviset ja negatiiviset vaikutukset -koulutus KYS, 19.9.2018. [viitattu 5.8.2020]

2. TAT, Talous ja nuoret. Tiedotteet 15.7.2019. https://www.sttinfo.fi/tiedote/tutkimus-yli-puolet-suomalaisista-pitaa-nuorten-talousosaamisen-tasoa-huonona?publisherId=66144441&releaseId=69861877 [viitattu 5.8.2020]

3. Mäkelä J. Velallisten sankari. Iltalehti 25.1.2020. https://www.iltalehti.fi/raha-nyt/a/490452db-946a-4edb-b106-adc4ada52b96 [viitattu 4.8.2020]